Rajakauppa on eksotiikkaa ja hintaeroja

Pohjoissuomalaisten ostosmatkailu suuntautuu herkemmin rajan taakse Ruotsiin kuin Viroon. Suomalaisia houkuttelevat Haaparannalle edullisemmat makeiset, virvoitusjuomat ja alkoholi. Rajan takaa haetaan myös sellaisia tupakkatuotteita, joita ei Suomen kaupoissa saa myydä.

Kotimaa
Kaksi poikaa valitsemassa irtokarkkeja.
Kimmo Hiltula / Yle

Ruotsissa makeisia verotetaan keveämmin kuin Suomessa. Tämä näkyy haaparantalaisessa liikkeessä, jossa asiakkaista merkittävä osa on suomalaisia. Lämpimänä kesäpäivänä karkki- ja limsaostoksilla Haaparannalla oli Oulun kupeesta Kempeleestä lähtenyt Moilanen-Huuskon perhe.

– Tällä kertaa lähdimme vaihtelua hakemaan. Tulimme hakemaan limsaa ja karamelleja, ei oikeastaan muuta. No, ehkä käydään Ikeassa, kertoo Minna Huusko.

Hintataso on vain osasyy siihen, miksi Haaparannalle tullaan satojenkin kilometrien päästä. Naapurimaasta haetaan myös erilaista valikoimaa. Moilanen-Huuskon perheessä ostosmatkalla on tällä kertaa erityinen tarkoitus.

– Kun minulta lähtee jalasta tämä kipsi, niin pidämme kipsinpoistojuhlat. Sinne tulee kavereita ja muita vieraita ja siihen tarvitaan karkkia ja limukkaa, sanoo Minna-äitinsä kanssa Haaparannalle saapunut Iiro Moilanen.

Erilainen verotus luo hintaeroja

Ruotsin puolelta haetaan myös nuuskaa ja sähkötupakkaa sekä mietoja alkoholijuomia, vaikka Tallinnan hintoja ei olekaan tarjolla. Länsirajan ylittävä alkoholin matkustajatuonti on kuitenkin vain muutama prosentti koko maan matkustajatuonnista. Tölkitetyt oluet ja viinit näyttävät olevan suomalaisten suosiossa.

– Minä haen ainakin olutta ja rouva juo joskus viiniä, sanoo lomapäivänään Haaparannan Systembolagetissa piipahtanut keminmaalainen Petri Simola.

Pohjois-Suomen pienen väkimäärän vuoksi Ruotsin rajan yli tapahtuvalla matkustajatuonnilla ei ole suurta kansantaloudellista merkitystä. Arviolta valtio menettää verotuottoja parin kolmen miljoonan euron verran vuodessa. Verovajetta pienentävät Suomen puolelta alkoholijuomia hakevat ruotsalaiset, joten kokonaismenetys jää pienemmäksi.

Euron vahvistuminen suhteessa Ruotsin kruunuun on ollut ainakin toistaiseksi niin vähäistä, ettei sillä ole ollut näkyvää vaikutusta rajakaupassa.