1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Tutkija: Israelin ja palestiinalaisten konflikti vaarallisempi kuin 2012

Professori Tuomo Melasuo Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta arvioi, että vaarallisuutta lisäävät Syyrian ja Irakin kriisit. Hän uskoo, että konflikti vahvistaa ääriaineksia, mikä on saattanut olla yksi tarkoituskin.

Savu nousi Israelin ilmaiskun jäljiltä Gazan kaupungissa 9. heinäkuuta. Kuva: Mohammed Saber / EPA

Professori Tuomo Melasuo Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta Taprista arvioi, että Syyrian ja Irakin kriisit tekevät Israelin ja palestiinalaisten tuoreesta konfliktista entistäkin vaarallisemman.

Melasuo toteaa, että kyseessä on vakavin räjähtämispiste Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa sitten syksyn 2012.

Samaan aikaan koko tilanne alueella on toisenlainen kuin syksyllä 2012. Nyt se on huomattavasti kärjistynyt, nimenomaan Syyrian ja Irakin takia. Alueen kokonaiskehitys tekee tilanteesta huomattavasti vaarallisemman kuin se oli kaksi vuotta sitten, Melasuo sanoo.

– Syyria on täysin sekaisin, Irak on täysin sekaisin, sitten siellä on tämä kalifikunta, vaikkakaan ei kovin voimakas, hän sanoo.

– Jos [kalifikunta] haluaa olla hiemankin sanansa mittainen, kyllähän sen jossakin mielessä olisi luonnollista puuttua tähän asiaan, ainakin verbaalisella tasolla lähteä kuuluttamaan palestiinalaisten puolustamista. Siinä onkin sitten sekä Euroopalla että Yhdysvalloilla ja israelilaisilla tekemistä, jos kehitys vyörähtää tähän suuntaan, Melasuo toteaa.

Kysyttäessä, voisiko Syyriassa ja Irakissa toimiva, kalifikunnan julistanut islamistijärjestö IS tehdä iskuja Israeliin Melasuo toteaa, että on se teoriassa mahdollista, mutta tiedossa ei ole, onko sillä siihen teknistä kapasiteettia. Jonkinlaisia terrori- tai kommandoiskuja se voisi tehdä, mutta en tiedä, onko niillä pitkän matkan ohjuksia, hän sanoo.

"Reaktiot konfliktiin voivat muuttua"

Melasuo toteaa, että Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin vaikuttaa kokonaiskehitys alueella, ja konflikti itsessään vaikuttaa myös siihen, mitä Irakissa ja Syyriassa tapahtuu.

Irak- ja Syyria-ulottuvuuden suurin riski on Melasuon mukaan se, että koko alueen reaktiot konfliktiin muuttuvat. Esimerkiksi Saudi-Arabia on ollut vuosikymmeniä hyvin tärkeä Yhdysvaltain liittolainen, mutta viime vuosina sen politiikka on muuttunut. Se on ottanut välimatkaa Yhdysvaltoihin, johtuen Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä osittain siitä, mitä Egyptissä tapahtui.

Israel iski Gazaan 8. heinäkuuta 2014, sekä useita kertoja kuluneen viikon aikana. Kuva: Jack Guez / AFP / Lehtikuva

Saudit olivat pikemminkin Egyptin vuosi sitten syrjäytetyn islamistisen presidentin Muhammad Mursin vastustajia kuin hänen kannattajiaan, hän sanoo. Qatar rahoitti Mursin Muslimivejeskuntaa ja saudit salafisteja, hän kertoo.

– Tämän hetken Israel-Palestiina-nokittelussa on uudenlaiset laajemmat kuviot kuin mitä oli aikaisemmin, Melasuo toteaa.

"Kansainvälinen yhteisö ei hyväksyisi Gazan valtausta"

Melasuo toteaa, että on vaikea arvioida, mihin konflikti johtaa. Israel on kutsunut reserviläisiä aseisiin ja väläyttänyt maahyökkäyksen mahdollisuutta. Maassa on ollut puhetta jopa siitä, pitäisikö Gaza vallata uudelleen palestiinalaisten raketti-iskujen lopettamiseksi.

Melasuon mukaan molempien osapuolten sotilaspiireistä tulleet vuodot antavat kuitenkin sen kuvan, ettei maahyökkäystä haluttaisi, että sillä ei saavuteta mitään ja se on liian kallis sekä materiaalisesti että ihmishengissä. Sillä uhkaamisella ja massiivisella mobilisaatiolla on ennen kaikkea poliittiset tavoitteet, hän toteaa.

Gazan valtaus olisi Melasuon mukaan teoreettisesti mahdollista, mutta käytännössä hän ei siihen kovin helposti usko. Kansainvälinen maailma on muuttunut ja kyllä rauhanprosessilla on ollut positiivinen vire yleisemmällä tasolla, hän sanoo.

– Kansainvälinen yhteisö ei tykkäisi yhtään hyvää, jos Israel valtaisi uudelleen esimerkiksi Gazan. [...] Se lopullisesti hautaisi kahden valtion option ja siihenhän jotkut haluavat vielä uskoa, Melasuo sanoo.

Israelin ilmaiskun aiheuttama räjähdyspilvi Gazan kaupungin eteläosissa 8. heinäkuuta. Kuva: Mohammed Saber / EPA

Ääriainekset voivat vahvistua

Melasuo arvioi, että konfliktin seurauksena ääriainekset vahvistuvat sekä Israelissa että palestiinalaisalueilla.

– Se saattaa olla yksi tarkoituskin, mikä tässä on ollut takana, että saadaan tilanne kärjistymään, jolloin rauhanneuvottelujen mahdollisuudet olisivat entistä huonommat, hän sanoo.

Melasuo muistuttaa, että Gazan palestiinalaisaluetta hallinnoivan Hamasin ja Länsirannalla valtaa pitävän Fatahin viimekeväinen sopimus yhteishallituksesta vahvisti palestiinalaisten mahdollisuuksia osallistua rauhanprosessiin.

Nykyistä tilannetta voivat Melasuon mukaan käyttää hyväksi ne tahot, jotka eivät toivo rauhanprosessin toteutuvan.

Hän arvioi, että Israelissa kyseessä ovat yhtäältä ääriainekset ja toisaalta siirtokuntalaiset, jotka tietävät rauhanprosessin pakostakin edellyttävän, että ainakin merkittävä osa siirtokunnista puretaan, jollei kaikkia.

Palestiinalaisten puolella hän arvioi kyseessä olevan niiden, jotka katsovat, että heillä olisi oikeus historialliseen Palestiinaan eivätkä hyväksy alkuunkaan Israelia nykymuodossaan.

Raketti-iskuihin Israelia vastaan on Melasuon mukaan motiivi niillä, jotka eivät toivo palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin rauhankoalition edistyvän.

Hänen mukaansa täytyy myös muistaa, että palestiinalaisten keskuudessa on vahvistunut oppositio Abbasin hallintoa kohtaan, koska se ei ole saavuttanut mitään rauhanprosessissa. Katsotaan, että se on antanut liian helposti myöten Israelille ja muun muassa osallistunut Israelin poliisin kanssa palestiinalaisten pidätyksiin, hän sanoo.

Israelin armeijan Merkava-panssarivaunu liikkumassa pitkin Gazan kaistan ja Israelin rajaa 8. heinäkuuta. Kuva: Abir Sultan / EPA

Professori uskoo rauhanpiirien laajenevan

Melasuo uskoo, että rauhanprosessia vastustavat tahot ovat kuitenkin koko ajan heikkenemässä.

– Ne vaativat tällaista ärhäkkää toimintaa, jotta ne yleensä säilyisivät näkyvillä. Molemmissa kansakunnissa konfliktiin kyllästyminen ja rauhanpiirien laajeneminen on ollut totta, hän katsoo.

Menossa olevan konfliktin aikana Israelissa on ollut voimakasta arabien ja palestiinalaisten vastaista ajattelua, ja jonkinnäköistä arabivihaa. Melasuo kuitenkin uskoo, että ilmiö on ohimenevä tässä laajuudessaan.

"Kaikkien pitäisi astua askel taaksepäin"

Jotta Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti laukeaisi, kaikkien tulisi Melasuon mukaan astua askel taaksepäin.

Hän toteaa, että on puhuttu Israelin ja Hamasin välillä käytävän jonkinnäköisiä pöydän alta -neuvotteluja palaamisesta tilanteeseen, joka vallitsi ennen kuin raketti-iskut Israeliin alkoivat. Tämä on ensimmäinen välitön toive, jotta päästäisiin puhumaan pitkäjännitteisistä asioista, hän sanoo.

Mahdollisuuksista saada Israelin ja palestiinalaisten väliset rauhanneuvottelut onnistumaan Melasuo sanoo, että näytöt ovat olleet murskaavan huonoja. Hänen mukaansa on turha odottaa onnistumista pelkästään Israelin ja palestiinalaisten taholta, onnistuminen edellyttäisi myös kansainvälisen yhteisön nykyistä tiukempaa otetta.

Palestiinalaiset keräsivät tavaroitaan Israelin ilmaiskussa tuhotuista kodeistaan Gazassa 8. heinäkuuta 2014. Kuva: Mahmud Hams / AFP / Lehtikuva

Sen pitäisi suhtautua tiukemmin molempien osapuolten rauhanprosessia haittaaviin tekijöihin, eli Israelin siirtokuntapolitiikkaan ja palestiinalaisten raketti-iskuihin, hän katsoo.

Kaikkein suurin ongelma ovat hänen mukaansa siirtokunnat, niiden jatkuva laajeneminen. Hänen mukaansa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on käyttänyt sitä poliittisena aseena: Jos joku pistää hanttiin tai iskee häntä sormille, hän kuuluttaa, kuinka monta uutta huoneistoa Jerusalemiin rakennetaan.

– Siihen pitää saada muutos, vaikka se vaatisi kuinka kovaa kansainvälistä politiikkaa, Melasuo toteaa.

Palestiinalaisten raketti-iskut ovat puolestaan Melasuon mukaan täysin hedelmättömiä ja siinä mielessä turhia.