Vain harva superfoodiksi väitetty tuote on todella superfoodia

Esimerkiksi hittituotteiksi kohonneet goji-marjat ja MCT-öljy eivät ole todellisuudessa superfoodia. Tuotteen väittäminen superfoodiksi on laitonta, ellei sille ole haettu terveysväitettä johonkin tiettyyn terveysalueeseen liittyen. Pitkäaikaiskäytössä tutkimattomista elintarvikkeista voi olla terveydelle haittaa.

terveys
Puuhyllyllä on superfoodeja pusseissa
Milla Holm / Yle

Suuri osa markkinoilla myytävistä superfoodiksi mainostetuista tuotteista ei ole sitä sanan todellisessa merkityksessä.

Rekisteröintiasiantuntijana toimiva laillistettu ravitsemusterapeutti Pia Karjalainen kertoo, että vain tehokkuusarvioinnin läpikäyneitä tuotteita ja hyväksynnän saaneita elintarvikkeita voi mainostaa superfoodina. Ja silloinkin tulee kuluttajalle tuoda selkeästi esille, mikä tuotteen aineosa on hyväksynnän saanut. Väitettä ei saa yhdistää suoraan tuotenimeen tai koko tuotteeseen.

Esimerkiksi superfoodina hehkutetut goji- ja inkamarjat, MCT-öljy tai supisuomalaiset mustikat eivät ole käyneet turvallisuusarviointia läpi, eli niillä ei ole laillistettua oikeutta olla markkinoilla superfoodina.

– Termiä käytetään monesti väärin etenkin muotiruokien kohdalla. Jos tuotteella ei ole EU:n hyväksyntää, on sen mainostaminen superfoodina laitonta, Karjalainen täsmentää.

Mainostamisella tarkoitetaan tuotteen markkinointia ja myyntiä, eli esimerkiksi uutisissa tai lääkärin vastaanotolla kuullut superfood-sanat eivät ole laittomia.

– Tämä varmasti tekeekin superfood-käsitteestä hankalasti sisäistettävän, koska sanaa käytetään synonyymina terveellisinä tai ravintorikkaina pidetyistä tuotteista, ei todellisista, prosessin läpi käyneistä superfoodeista.

Pakurikäävästä laittomia tuotteita

Kehittyvä elintarvike -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) tullin laboratorion tutkimista superfood-eristä puolet on EU-määräysten vastaisia. EU-lainsäädäntö on Karjalaisen mukaan paikoin monimutkaista. Välillä yritykset tekevätkin virheitä epätietoisuuttaan. Aina näin ei ole, vaan tietoisiakin riskejä otetaan.

Tehohyväksynnän lisäksi tuotteille vaaditaan joissakin tilanteissa myös turvallisuushyväksyntä. Kaikki EU-alueen markkinoille vuoden 1997 jälkeen tulleet selkeästi uudet elintarviketuotteet luokitellaan EU:ssa uuselintarvikkeiksi, eli niille täytyy hakea turvallisuusarvioinnin kautta näyttö tai takuu turvallisuudesta.

Jos tuotteella on ollut ennen vuotta 1997 merkittävä kaupallinen käyttöhistoria Euroopan unionin alueella, viranomaiset katsovat, ettäturvallisuus on tätä kautta todennettu.

Jos tuotteella ei ole EU:n hyväksyntää, on sen mainostaminen superfoodina laitonta.

Pia Karjalainen

Esimerkiksi pakurikäävällä käyttöhistoriaa on olemassa vain ravintolisäkäytössä. Tämän vuoksi pakurikääpä on ravintolisänä laillista, mutta muussa käytössä ei.

Pakurikääpää kuitenkin myydään paljon muunakin kuin ravintolisänä, ja tämä ei ole Karjalaisen mukaan sallittua. Esimerkiksi pakurikääpäuute ja -jauhe ovat laittomia, jos niitä käytetään tavallisten elintarvikkeiden ainesosina.

Evira on vetänyt monesti pakurituotteita myynnistä, kun niitä on havaittu markkinoilla.

– Usein yritykset saattavat kuitenkin takaisinvedon jälkeen aloittaa tuotteiden myynnin uudestaan.

Elintarvike ei paranna

Elintarvikkeiden terveysväitteet voivat Karjalaisen mukaan olla vain terveyden ylläpitämisen tai sairauden riskitekijän vähentämiseen liittyviä väitteitä.

– Elintarvikkeiden ei voi sanoa parantavan, hoitavan tai ehkäisevän sairauksia. Näin voi EU:ssa väittää vain lääkkeiden kohdalla, Karjalainen selventää.

Karjalainen kertoo, että monet vitamiinit ja kivennäisaineet ovat saaneet tehohyväksynnän liittyen joihinkin terveysalueisiin. Elintarvikkeita, jotka sisältävät riittävän määrän jotakin hyväksynnän saanutta ainetta, voi siis sanoa superfoodiksi.

Ihan oikeita superfoodeja ovat esimerkiksi ohran kuitu, kreatiini ja ksylitoli.

Pitkäaikaiskäytöstä voi olla haittaa

Karjalaisen mukaan yksi isoimmista ongelmista väärin perustein superfoodina markkinoitujen elintarvikkeiden kohdalla on kuluttajan harhauttaminen.

– Voihan se olla, että joku tuote vaikka oikeasti on ihan tehokas ja turvallinen. Mutta kun sitä ei tiedetä, jos sitä ei ole laadukkaasti tutkittu. Ja silti tuotteita mainostetaan superfoodina. Kuluttajan harhauttaminenkin on laitonta, Karjalainen tuumaa.

Karjalainen ei usko, että lyhyessä käytössä turvallisuus- tai tehotutkimattomista superfoodeista on haittaa. Sen sijaan pitkäaikaisen ja runsaan käytön jälkeen voi tulla seurauksia, joita ei osata edes ajatella.

Kuluttajan harhauttaminenkin on laitonta.

Pia Karjalainen

Yksi todentamattomista superfoodeista on MCT-öljy, ja sillä on väärin käytettynä myös mahdollisuudet olla terveydelle vaarallinen.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab toteaa, että keskipitkäketjuisia rasvahappoja sisältävää MCT-öljyä käytetään kliinisessä työssä ihmisillä, joilla on rasvojen imeytymishäiriö. MCT-öljyllä turvataan heidän energiansaantinsa, sillä se imeytyy muita rasvoja paremmin.

– Jos niitä käytetään liikaa, ne rasvoittavat maksaa helposti. Huolimattomalla käytöllä voidaan siis saada aikaiseksi rasvamaksa, Schwab huomauttaa.

Rasvamaksa tarkoittaa rasvan runsasta kertymistä maksasoluihin. Schwab ei suosittele MCT-öljyä terveille ihmisille, vaan kehottaa käyttämään perinteisiä öljyjä.

– Keskipitkäketjuisia rasvahappoja sisältävät öljyt ovat sairaalassa käytössä hyvin rajatusti ja niin, että voimme huolehtia, etteivät potilaat saa niitä liikaa, Schwab summaa.

MCT-öljystä on tullut hittituote, jonka väitetään lisäävän energiankulutusta. Sitä kehotetaan lorauttamaan aamukahviin ja sen väitetään näin nautittuna pitävän nälkää poissa pitkään.

Pia Karjalaisen mukaan väitettyjen superfoodien aikaansaamat villitykset ovat onneksi nopeasti ohimeneviä.

– Näin ei välttämättä ehdi kertyä pitkäaikaiskäytön aiheuttamia mahdollisia terveysongelmia, hän tuumaa.