1. yle.fi
  2. Uutiset

Koira on vauva – inhimillistäminen näkyy koirien nimissä, vaatteissa ja ruokavaliossa

Lemmikkitarvikemyynti kasvaa. Lemmikkien tarvikkeet ovat muuttuneet ihmisten tavaroita muistuttavaan muotoon. Koiria nimetään ihmisten nimillä. Tutkija Annamari Vänskä näkee, että koirista on tullut enenevässä määrin kuluttajia ja perheenjäseniä.

ilmiöt
Lemmikkikoira on puettu muotinäytökseen.
Lemmikkikoira on puettu muotinäytökseen.Barbara Walton / EPA

Ennen koira oli se, nykyään lemmikki on yhä useammin hän. Lemmikkiliikkeissä on tarjolla koirien rattaita, röyhelömekkoja ja katu-uskottavia t-paitoja. Ruoka-aikaan koirille tarjoillaan ihmisten erikoisruokavalioita mukailevia murkinoita. Vaikka koira ei välttämättä muuta tarvitsisikaan, yhä useampi haluaa ostaa perheenjäseneksi kohotetulle lemmikille paljon muutakin.

Jo 1700-luvulla puettiin koiria

Muodin ja visuaalisen kulttuurin tutkija, dosentti Annamari Vänskä kertoo, että lemmikkitarvikkeilla on pitkä historiallinen pohja. Arkeologisista kaivauksista on löydetty muinaisten egyptiläisten koirien pantoja ja hihnoja.

– Koiraa on puettu kauan, ainakin 1700-luvulta. Silloin koira oli vielä omistajansa luokkastatuksesta kertova luksusobjekti, mutta 1800-luvulta lähtien siitä alkoi tulla lemmikki eli "kesytetty villieläin," sanoo Vänskä.

Vänskän kertoo, että koiran aseman muutos näkyi jo silloin niille tarjottavissa tuotteissa, palveluissa ja mainonnassa.

– 1800-luvun puolivälissä Pariisi oli sekä ihmismuodin että koiramuodin mekka. Ranskalainen keskiluokka puki lemmikkejään. Koirille oli jo silloin muotikauppoja Pariisissa, Vänskä sanoo.

Vänskän mukaan historiallisesti koiran pukeminen liittyi sen erottamiseen eläinkunnasta.

– Koira on ihmiselle olento, joka on ihmisen ja villieläimen välimaastossa. Nykykontekstissa koiraa ei enää tarvitse poistaa eläimen maailmasta, siitä on tullut perheenjäsen. Puemme sitä samalla tavalla kuin puemme lapsiamme. Koira on samalla jatkumolla kuin lapsi, arvioi Vänskä.

Vänskän mukaan ilmiö näkyy siinä, että koirille tarjottavat hyödykkeet eivät juuri eroa siitä millaisia vaatteita ja leluja lapsille tarjotaan.

– Koirien ja lasten pehmolelut ja vaatteiden kuosit ovat hyvin samanlaisia, Tavarat indikoivat sitä, että koira on osa ihmismaailmaa tai inhimillinen olento, jolla on persoonan omaisia piirteitä, kertoo Vänskä.

Edes taantuma ei hidasta lemmikkitarvikemyyntiä

1970-luvulla suomalaiselle koiralle riitti panta, kuppi ja puruluu. Näin ei ole enää. Koiratarvikemyynnin voimakas kasvu kertoo Annamari Vänskän mukaan myös siitä, miten tärkeässä osassa kulttuuria tavaramaailma on.

– Kuluttaminen pyrkii levittäytymään ihmisen elämän kaikille osa-alueille. Lemmikkieläimet ovat tuottoisa osa-alue. Lemmikit tuottavat ihmisille rakkautta ja hyvää oloa, joten lemmikkejä on helppo palkita tavarapaljoudella, jota lemmikkieläinkauppiaat tarjoavat, sanoo Vänskä.

Vänskän mukaan lemmikkitarvikkeita ostava kuluttaja haluaa lemmikilleen yleensä pelkästään hyvää.

– Haluamme parantaa lemmikin olemista ja oloa. Koska teemme tavaroilla sitä ihmistenkin kesken, niin miksei myös lemmikkien kanssa. Tavarat kertovat rakkaudesta ja huolenpidosta. Tavara on materiaalinen ja näkyvä osoitus siitä että pidän huolta koirastani, arvioi Vänskä.

Tämä näkyy lemmikkitarvikemyynnissä, jota edes taantuma ei hidasta. Lemmikkituotekonserni Musti ja Mirri Groupin toimitusjohtaja Mika Sutinen kertoo, että konserni on edelleen kasvattanut kuluttajamyyntiään.

– Tällä hetkellä yhtiön liikevaihto on kasvanut Suomessa 25-30 prosentin kokonaisvauhtia. Kuluttajamyynnin kasvun vertailukelpoinen luku on noin 10 prosenttia, Sutinen arvioi.

Sutinen vahvistaa, ettei tuotteita osteta enää vain perustarpeeseen, vaan kuluttajille on myös tärkeää, mitä niillä viestitään ulospäin.

– Kuluttajille on tärkeää, miltä tuotteet näyttävät ja miten ne sopivat kotiin, kertoo Sutinen.

Myös Best Friend Groupin toimitusjohtaja Caspar Berntzen vahvistaa, että koiratarvikemarkkinat ovat kasvaneet ja monipuolistuneet.

– Tarjonta on kasvanut ja laajentunut koko ajan. Ulkoiluun, asusteisiin ja vaatteisiin liittyvä valikoima kasvaa selvästi. Värimaailma ja laatu on tullut kuluttajille yhä tärkeämmäksi, Berntzen kertoo.

Muutos siinä, mitä koirille myydään, on ollut Berntzenin mukaan huima.

– Kymmenen vuotta sitten markkinat olivat aika kehittymättömät. Tarjonta on kasvanut huimasti. Kun tarjonta lisääntyy, niin myös kuluttaminen lisääntyy. Koko markkina on selkeästi kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo Bertnzen.

"Ruokavalikoimassa näkyy humanisaatio"

Koirien inhimillistäminen ei näy vain tarvikevalikoimassa, vaan myös koirien ravinnossa. Yhä useampi koiranomistaja haluaa Caspar Berntzenin mukaan tietää tarkemmin, mitä "perheenjäsenen" suuhun menee.

– Ruokavalikoimassa näkyy humanisaatio. Kuluttajat haluavat muun muassa viljattomia ja vehnättömiä tuotteita koirille. Raakaruoka ja täysruoka ovat tulevia trendejä, kertoo Berntzen.

Myös Sutinen vahvistaa, että pakasteena myytävän raakaruoan osuus toiminnasta on kasvava.

– Raakaruoan lisäksi isoimmat muutokset ovat tapahtuneet vähähiilihydraattisten, luonnonmukaisten ja viljattomien tuotteiden kasvussa. Näiden myynti on kasvanut pari kolme vuotta, arvioi Sutinen.

Koirien inhimillistäminen näkyy Berntzenin mukaan myös pakkauksissa.

– Se on ilmiselvä trendi. On värikkäitä pakkauksia, jotka eivät muistuta koirien ruokaa, kertoo Berntzen.

Sutinen on eri mieltä.

– Ihmisruokia mukailevat herkut, kuten koirien pekonit ovat Yhdysvalloissa todella suosittuja. Ne eivät oikein Suomessa ole saaneet jalansijaa. Me ollaan kuitenkin kauhean jalat maassa -porukkaa, arvioi Sutinen.

Sutisen mukaan koiratarvikemyynnin kasvussa kyse ei ole vain humanisaatiosta, vaan myös alakulttuureista ja siitä, että omistajat ovat aiempaa tarkempia koiriensa ruokavaliosta tarpeista.

– Ihmiset ovat valtavan paljon tietoisempia ravintosisällöistä ja ravitsemuksesta. Osittain toki ihmisten omat ruokavaliotrendit vaikuttavat koirien ruokavalioon. Voi myös olla tilanteita, että henkilön oma syöminen voi olla mitä sattuu, mutta lemmikin ravitsemus on tarkkaa, hän arvioi.

Tutkija Annamari Vänskä näkee, että koirien erikoisruokavaliot kulkevat käsi kädessä ihmisten ravintotrendien kanssa. Lisääntynyt kiinnostus koiran ruokavalioon kertoo Vänskän mukaan myös siitä, että osalle koiranomistajista koira on lapsen asemassa.

– Jälkikasvusta halutaan pitää huolta. Koira on samaa perhettä tai laumaa. Jos me emme itse syö eineksiä, niin miksi tarjoaisimme koiralle yhtään sen huonompaa, kysyy Vänskä.

Yhä useammalle koira on vauva tai itseilmaisun väline

Tutkija Annamari Vänskä näkee, että koirista on kuluttajia ja ihmisen itseilmaisun välineitä. Koiraa ei enää vain pueta, vaan se puetaan muodikkaasti. Vänskä kertoo, että New Yorkissa koirille järjestetään jopa omat muotiviikot.

– Koiria on näkynyt viime aikoina enenevässä määrin myös ihmisten catwalkilla, sanoo Vänskä.

Lemmikkikoira on puettu muotinäytökseen.
Moskovalainen lemmikkikoira on puettu muotinäytökseen.Sergei Chirkov / EPA

Vänskä törmäsi vuonna 2012 Japanissa koirien muotiin erikoistuneisiin kauppoihin. Niissä myytiin muun muassa koirien farkkuja, alusvaatteita, vaippoja, korvakoruja ja kynsilakkoja. Kauppojen ruokavalikoimissa oli kaikkea koirien sushista syntymäpäiväkakkuihin.

– Tuntui todella absurdilta kävellä lasisen leipomovitriinin ohi, jossa oli koirien kakkuja. Siellä oli myös koirien kauneussalonkeja, joissa sai erilaisia värjäyksiä ja pesuja, kertoo Vänskä.

Osa tuotteista on jo rantautunut Suomeen. Kotimaisten lemmikkitarvikkeiden valikoimista on voinut löytää muun muassa koiraolutta ja koirapitsaa. Meilläkin myydään koirien farkkuasuja, koirille on suklaajoulukalentereja ja syntymäpäiväkakkuja.

Musti ja Mirri Groupin Mika Sutinen luottaa kuitenkin suomalaisten kuluttajien tervejärkisyyteen.

– Kyllä suomalaiset ymmärtävät sen, että koira ei ole kahdeksankiloinen ihminen. Äärimmäisimmät trendit kiertävät yleensä Suomen. Luojan kiitos, koiran kynsilakat tai turkkien värjääminen eivät ole ilmiönä pesiytyneet meille. Se ei ole toivottavaa kehitystä, lataa Sutinen.

Vänskän mukaan Suomessakin ihmiset pukevat koiria niin, että voi miettiä, palveleeko pukeminen enemmän ihmistä kuin koiraa.

– Voimme toki löytää kaikkeen pukemiseen järkevät perustelut. Esimerkiksi koirien sadevaatteista on tullut merkki siitä, että koirasta huolehditaan. Nykyään on normaalia tai toivottava osa koiran hoitoa sadevaatettaa koira, jottei turkki kastu. Me emme kuitenkaan tiedä, onko se aina tarpeellista, kun koira ei osaa puhua. Tavallaan tässä palvellaan ihmisen tulkintaa siitä, mitä koira tarvitsee, sanoo Vänskä.

Yhä useammin nelijalkaisesta perheenjäsenestä huolehtimisesta kerrotaan ulospäin hankkimalla sille tarvikkeita. Koiran avulla voidaan myös viestiä omistajansa identiteetistä tai varallisuudesta.

– Lemmikin vaatetuksella viestitään samalla tavalla kuin lasten vaatetuksella. Toisaalta kerrotaan, että huolehdin lapsestani tai koirastani. Toisaalta koiran vaatetus kertoo myös ihmisen statuksesta, erityisesti kun puhutaan merkkituotteista. Koirien vaatteet eivät ole halpoja. Luksusmerkeillä viestitään myös halusta kuulua johonkin tiettyyn sosioekonomiseen ryhmään, kertoo Vänskä.

"Nykyään annetaan paljon suurten ikäluokkien nimiä koirille"

Lemmikkieläinten nimeämiskulttuuri juontaa juurensa jo ainakin 1800-luvulle, jolloin kirjailija Zacharias Topelius mainitsi teksteissään Caro-koiran. Koirien nimistö on noista ajoista muuttunut paljon.

Ensimmäinen suomalainen eläinten nimipäivälista laadittiin 1990-luvulla. Sen pohjalta nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala uudisti listat vastaamaan nykyajan lemmikkieläinten nimimuotia. Vuoden 2012 alusta voimaan tullut Helsingin yliopiston almanakkatoimiston virallinen koirien nimipäiväkalenterin on Saarelma-Paukkalan laatima.

Saarelma-Paukkala kertoo, että vaikka koiria nimetään edelleen sarjakuvahahmojenkin mukaan, nykyään koirille annetaan aiempaa enemmän ihan tavallisia ihmisten etunimiä. Viime lokakuussa Saksassa kansainvälisessä eläintennimikonferenssissa tuli Saarelma-Paukkalan mukaan vahvasti esille se, että koirien nimeäminen ihmisten nimillä on yleiseurooppalainen ilmiö.

– Ihmiset kokevat lemmikin perheenjäseneksi ja haluavat korostaa nimen avulla, että lemmikit ovat samalla tavalla yksilöitä kuin perheen lapsetkin, sanoo Saarelma-Paukkala.

Myös tutkija Annamari Vänskä mukaan nimistön muutos kertoo nimenomaan koiran muuttuneesta paikasta suhteessa ihmiseen.

– Koira on oikeasti perheenjäsen, sitä ei nähdä eläimenä, Vänskä arvioi.

Saarelma-Paukkalan mukaan Suomessa koirille annetaan yleensä nimiä, jotka ovat muutenkin ihmisillä suosittuja tai tulossa suosioon. Kun tällä hetkellä lapsilla ovat muodissa uusvanhat nimet, niin niitä on kokeiltu ensin koirilla. Esimerkkinä tälläisesta nimestä Saarelma-Paukkala mainitsee Fransin. Toinen ihmisnimitrendi koirien nimeämisessä on Saarelma-Paukkalan mukaan antaa koiralle hassun tuntuinen, vanhanaikainen nimi.

– Nykyään annetaan paljon suurten ikäluokkien nimiä koirille. On Reinoja, Martteja ja Erkkejä, kertoo Saarelma-Paukkala.

Koirien nimistössä näkyvät myös julkisuuden henkilöt ja historialliset hahmot.

– Koiria nimetään myös merkkihenkilöiden mukaan. On Napoleonia ja Picassoa, kertoo Saarelma-Paukkala.

Jopa taloja suunnitellaan ensisijaisesti koirien tarpeet huomioiden

Kun koira nähdään perheenjäsenenä, se halutaan sisällyttää perheen arkeen. Tähän tarpeeseen vastataan enenevässä määrin. Jopa asuintaloja suunnitellaan koirien mukaan. Jyväskylän asuntomessuilla esitellään talo, joka on suunniteltu nimenomaan perheen nelijalkaisten jäsenten tarpeita silmällä pitäen. Kohteen suunnittelun lähtökohtana oli ennen kaikkea koirat, mikä näkyy niin talon pohjaratkaisussa, pintamateriaaleissa, sisustuksessa kuin pihalla.

Tutkija Annamari Vänskä arvioi koko talon suunnittelun kertovan kasvaneen koirien määrän lisäksi siitä, että koirat ovat selvästi tulleet ulkoa sisälle, ihmisten elämään.

– Koirat nukkuvat ihmisten kanssa samassa sängyssä ja asuvat sisällä. Ihan samalla tavalla kun ihmiset miettivät, mitkä ratkaisut ovat lasten kannalta olennaisia asumisessa, niin ihmiset miettivät enenevässä määrin tällaista myös koirien kannalta. Meillä on ollut koirasuihkuja taloissa jo 90-luvulta lähtien. On kiinnostavaa, että nyt ilmiö on levinnyt koko taloon, pohtii Vänskä.

Karvainen perheenjäsen halutaan mukaan kaikkialle, myös kirkkoon

Yllättävätkin tahot, kuten kirkko, osallistavat lemmikkejä toimintaansa. Lemmikeille avoimia hartauksia on järjestetty ainakin Turun seudulla, Helsingissä ja Jämsässä. Jämsänkosken aluekappalainen Timo Pietilä, jopa sanoitti heinäkuussa järjestettyä hartautta varten uudelleen virren Nyt silmäin alla Jeesuksen. Sä Herra kaikki luonut oot, siis sulle kuonot kohotkoot, hartaudessa veisattiin.

Tutkija Annamari Vänskän mukaan Yhdysvalloissa on jo kauan järjestetty kirkkotilaisuuksia, joihin lemmikit ovat tervetulleita.

– Ilmiön rantautuminen Suomeen kertoo siitäkin, että monet haluavat viedä koiran joka paikkaan. On koiraystävällisiä hotelleja ja ravintoloita. Ehkä kirkossakin on huomattu, että ihmiset tulevat helpommin paikalle kun koiran saa ottaa mukaan. Koira on pehmentävä tekijä, jolla on helppo houkutella ihmisiä, arvioi Vänskä.

Lue seuraavaksi