Moni huippuunsa koulutettu jättää työuransa – "Ihmiset hakevat helpompaa elämää"

Yhä useampi suomalainen vaihtaa ammattia ainakin kerran elämänsä aikana. Töiden epävarmuus tai kuormittavuus ajavat esimerkiksi akateemisenkin tutkijan helpompien töiden pariin. Alanvaihtoa tutkineen mielestä mediassa korostuvat usein onnistuneet tarinat ammatinvaihdoksista.

Kotimaa
Tippa kuvan etualalla.
Moni suomalainen vaihtaa ammattia esimerkiksi paremmin työllistävälle alalle. Kuvassa lääketieteen opiskelijoita Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.Toni Pitkänen / Yle

Kuopiolainen Tiina Kuulasmaa ehti tehdä kymmenen vuoden uran geenitutkimuksen parissa, kunnes hän päätti vaihtaa päivätyön kokonaan toiseen. Kuulasmaa siirtyi akateemiselta tutkijanuralta molekyylibiologian parista takaisin opiskelijaksi, tavoitteenaan ammatti suuhygienistina.

– Kaipasin työtä, jossa tuloksen näkee nopeammin ja saan kokemuksen, että työstä on hyötyä. Geenitutkimus on niin kaukana käytännöllisestä työstä ja se on vaikeaa ja hidasta. Tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Sellainen työ ei motivoinut minua enää.

Kuulasmaa valmistui viime joulukuussa suuhygienistiksi ja on tehnyt muutamia osa-aikaisia töitä uudessa ammatissa. Hän sanoo, että ajatus alan vaihtamisesta hautui mielessä pitkään ja uusi ammatti löytyi ammatinvalintapsykologin avulla.

Kaipasin työtä, jossa tuloksen näkee nopeammin ja työstä on hyötyä.

Tiina Kuulasmaa

– Moni ammatti karsiutui pois, koska halusin opiskella Kuopiossa, en halunnut enää pitkää yliopistotutkintoa ja halusin päivätyön, en vuorotyötä. Lopulta lista jäi hyvin lyhyeksi ja suunterveydenhuolto tuntui kivalta. Se on itsenäistä työtä, jossa saa kokeilla myös asiakaspalvelua tutkijan uralle vastapainoksi.

Epävarmuus ajaa uuteen ammattiin

Viime vuosina moni muukin suomalainen on innostunut Kuulasmaan tavoin vaihtamaan alaa. Toisille alanvaihto on pakkotilanne esimerkiksi irtisanomisten tai lomautusten vuoksi, toiset hakevat uudesta ammatista uutta suuntaa elämälleen.

– Selkeästi ihmisten kiinnostus alanvaihtoon ja myös toteutetut vaihdokset ovat lisääntyneet. Johtuu pitkälti siitä, että epävarmuus kasvaa monilla aloilla. Yliopistomaailmaan lähtenyt ihminen ajautuu tutkijaksi, mutta kyllästyy jossain vaiheessa epävarmaan projektirahoitukseen ja haluaa turvallisuutta elämään, kertoo alanvaihtoa ja downshiftaamista tutkinut vanhempi tutkija Antti Kasvio Työterveyslaitokselta.

Kasvion mukaan ihmiset hakevat usein uudesta työstä nimenomaan turvaa, säännöllisempiä työaikoja tai vain vähemmän kuormittavaa työtä. Myös supistuvat alat kuten elektroniikkateollisuus, metsäteollisuus ja media-ala työntävät osaajia paremmin työllistäville aloille kuten hoitotyöhön.

– Työ saattaa aiheuttaa liikaa suorituspaineita. Esimerkiksi esimies saattaa siirtyä takaisin työntekijäksi. Töitä tehdään osa-aikaisena ja samalla mietitään omaa tulevaisuutta. Ihmiset hakevat helpompaa elämäntapaa, ja ammatinvaihto voi tavallaan olla osa viime vuosina paljon puhuttua downshiftaamista.

Ihmiset hakevat helpompaa elämäntapaa ja ammatinvaihto voi olla osa downshiftaamista.

Antti Kasvio

Alanvaihdon syynä voi olla myös se, että se oikea lapsuuden tai nuoruuden haaveammatti on jäänyt toteutumatta ympäristön paineiden vuoksi. Vanhemmat ovat saattaneet painostaa lasta akateemiselle uralle, vaikka oikeasti kiinnostus on muissa asioissa.

– Vanhemmat toivovat lapsestaan esimerkiksi lääkäriä, insinööriä tai lakimiestä, vaikka häntä oikeasti kiinnostaisi käsillä tekeminen. Sitten vuosien opiskelun ja työnteon jälkeen hän ymmärtää, että on onnellisempi, jos tekee sitä, mistä tykkää eniten, Kasvio sanoo.

Ammatinvaihtajia ei aina ymmärretä

Kasvion mukaan suurin osa alanvaihtajista pohtii päätöstä pitkään. Se voi kuitenkin lopulta toteutua yllättäen esimerkiksi työtarjouksen myötä. Lähipiirille alanvaihto voi olla kova pala ymmärtää.

– Uuden uran etsintä oli tosi vaikea prosessi. Työyhteisöltä sai koko ajan viestiä, että sinua tarvitaan täällä, jatka vaan töitä. Tuntuu, että moni on myös ihmetellyt ylemmän korkeakoulututkinnon vaihtamista alempaan. Mietin päätöstä vuoden, mutta ei se ollutkaan lopulta iso juttu, Tiina Kuulasmaa muistelee.

Tutkijan mukaan Suomessa ymmärrys alanvaihtoon on parantunut, mutta edelleen tavoitellaan koko elämän kestäviä työsuhteita.

– Suomessa eletään hyvin vakiintuneessa palkansaajayhteiskunnassa, mikä tarkoittaa sitä, että työpaikkojakin avautuu vähän. Ammatinvaihtajille ei ole paljon tarjolla yhteiskunnallista tukea, Antti Kasvio sanoo.

"Alanvaihto on aina iso riski"

Toisen tutkinnon suorittaminen vaikeutuu entisestään ensi syksynä, kun Kela supistaa opintotukikuukausien määrää. Aikaisemmin opintotukea voitiin myöntää yhteensä 70 kuukaudelle, mikä tarkoittaa käytännössä kuuden vuoden opintojen lisäksi opintotukea uuteen tutkintoon vajaan kahden vuoden verran. 1.8.2014 alkaen opintotukea voi saada enää 64 kuukautta.

– Ennen irtisanoutumista työpaikasta kannattaa miettiä onko lisäopiskelu rahallisesti mahdollista. Raha on iso asia siinä. Kevyin askelin muutokseen ei kannata hypätä. Jos on töissä, kannattaa myös selvittää onko oikeutettu opintovapaaseen, vinkkaa Tiina Kuulasmaa.

Onnistuineista tarinoista kerrotaan, epäonnistuneista ei.

Antti Kasvio

– Moni saattaa ajatella, että alanvaihdon voi tehdä tuosta noin vain, mutta se on aina iso riski. Esimerkiksi mediassa kerrotaan paljon onnistuneista alanvaihdoksista ja ihmisillä tulee ajatus, että miksen minäkin kokeilisi. Täytyy muistaa, että onnistuineista tarinoista kerrotaan, epäonnistuneista ei. Moni saattaa myös huomata, että esimerkiksi käsillä tehty työ ei olekaan niin romanttista kuin oli kuvitellut, Kasvio muistuttaa.

Tiina Kuulasmaa ei ole vielä löytänyt valmistumisen jälkeen pidempiaikaista työpaikkaa uudelta alalta, mutta hän uskoo töitä löytyvän. Kuulasmaa on tehnyt osa-aikaisia töitä Iisalmessa ja seuraavaksi hän matkustaa Virroille, jossa hän työskentelee osa-aikaisena suuhygienistina kahdeksan viikkoa. Ja jos töitä ei jatkossa löydy, ainahan voi vaihtaa alaa.

– Uranvaihto ruokkii uranvaihtoa. Sitä huomaa, että kerran kun on tehnyt vaihdon, se ei tunnukaan niin isolta asialta. Uskon sellaiseen elinikäiseen oppimiseen, aina voi opiskella lisää vaikka töiden ohella.

Alanvaihtajat ovat Ylen Torstaiseuran aiheena 10.7. Aihetta käsitellään päivän mittaan Radio Suomessa ja Ylen aluetoimituksissa.