Olga Temonen: Maalaiselämä on ihanaa ja kamalaa – kuvat

Olga Temosen arkeen Iitissä kuuluu eläinten hoitoa ja lasten kanssa puuhastelua, mutta myös paljon muuta. Päätoimeentulonsa nainen saa kirjoittamisesta, mutta myös esiintyminen lohkaisee edelleen suuren osan ajasta.

Kotimaa
Olga Temonen laittaa hevosta valmiiksi ratsastusta varten.
Olga laittaa hevosta ratsastuskuntoon.Yle / Ilona Koivisto

Olga ja Tuukka Temosen kotitila Iitin Sääksjärvellä on epätodellisen idyllinen. Kukko kiekuu, hevoset hirnuvat, lampaat määkivät ja koirat juoksentelevat pitkin avaraa pihaa. Torstaiaamuna lasten ja Tuukan vielä nukkuessa Olga jo aloittaa päivän töitä.

– Aamu alkaa aina talliin menemisellä. Hoidan ensin hevoset, sitten ruokin muut eläimet, Olga kertoo.

Naisella on monta rautaa tulessa lasten ja tilan hoidon ohella. Heinäkuu on rauhallisempaa aikaa ja Tuukkakin on enemmän kotona. Arkeen kuuluu kuitenkin myös esiintymiskeikkoja, juontamista, spiikkien tekemistä, kiivasta blogin kirjoittamista ja tuotantoyhtiö Optiparin pyörittämistä Tuukan kanssa.

Myös paluu näyttelijän töihin siintää Olgan mielessä.

– Toivottavasti jossain vaiheessa siihenkin olisi taas aikaa.

Ristiriitaisia tunteita iittiläisyydestä

Temoset ovat asuneet Iitissä jo yhdeksän vuotta. Perhe on viihtynyt Iitissä, mutta tietynlainen ulkopuolisuuden tunne ei ole päästänyt otteestaan.

– Ei tämä meidän taipaleemme iittiläisiksi ole ollut kovin helppo. Esimerkiksi Tuukan vastaanottaminen tuolla kunnallispolitiikassa on ollut aika tiukkaa, Olga sanoo.

Kesäkuun alussa Olga sai arvonimen Iitin Tiltu. Arvonimi on annettu aina kahdeksi vuodeksi jollekin ansioituneelle iitiläiselle naiselle, jo vuodesta 1986. Tiltu on tekevä ja osaava, Iitin rajojen ulkopuolellakin tunnettu ja edustava iittiläinen nainen.

Ei tämä meidän taipaleemme iitiläisiksi ole ollut kovin helppo.

Olga Temonen

– Vastaanotin arvonimen hieman ristiriitaisinkin tuntein juuri tämän ulkopuolisuuden tunteen vuoksi. Mutta on se silti tosi upea juttu ja ehkä vähän sellainen yhteisöön hyväksyminenkin tavallaan, Olga hymyilee.

Hevoset ovat miltei elinehto

Olga on kotoisin maatilalta Pohjois-Karjalasta ja on tottunut tilan töihin.

– On se tottakai silti välillä raskasta. Vaikka elänkin enimmäkseen kirjoittamisella, niin kyllä täällä puuhattavaa riittää. Varsinkin talvella on raskasta, kun on kylmä ja talon lämmittäminenkin vaatii paljon työtä.

– Mutta tällaisina ihanina kesäaamuina on vain mukavaa. Ja jää aikaa itsellekin, kun muu perhe vielä nukkuu, Olga toteaa.

Eläinten ruokkimisen ja hoitamisen jälkeen Olga astuu ratsaille.

– Hevosten kanssa touhuaminen on minulle sitä omaa aikaa, vaikka se on toisaalta työtäkin. Hevosia ilman en edes osaisi olla. En voisi kuvitella asuvani tällaisella maatilallakaan ilman hevosia, 3-vuotiaasta asti hevosten parissa puuhannut Olga sanoo.