Toimittaja provosoi tahallaan – "ruotsalainen iloisuus on pintaa"

Läntisen naapurimaamme kulttuuriin ei kuulu se, että työpaikan kahvipöydässä puuskahdettaisiin, miten kaikki menee päin peetä. Kysyttäessä ruotsalaisilla menee aina hyvin. – Vähän niin kuin amerikkalaisilla, sanoo ruotsinsuomalainen radiotuottaja Hanna Lindberg.

Kuva: Markku Karvonen / Yle

Kolmetoista vuotta Ruotsissa asunut Hanna Lindberg tunnistaa suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin sävyeron myös omassa arjessaan.

– Heti, kun vaihdan suomen kieleen vanhempi 6-vuotias poikani luulee, että mä olen vihainen. Vaikka en olisikaan. Ruotsalaisilla on monesti sellainen hempeämpi sävel siinä, selittää Lindberg.

Pinnan alle vaikea päästä

Tuottajana Ruotsin radion Sisu-radiossa työskentelevän Hanna Lindbergin työkaverit ovat kaikki tavalla tai toisella suomalaistaustaisia. Töissä pohditaankin usein kulttuurien samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia.

– Me puhutaan paljon siitä, miten ruotsalaisten pinnan alle on aika vaikea päästä. Aina ensin sanotaan: Joo, det är bra.

Negatiivisten kuulumisten vaihtaminen vaatii Ruotsissa Hanna Lindbergin mukaan kunnon lämmittelyn. Toisaalta Hanna itse nauttii ravisuttamisesta ja myöntää provosoivansa välillä keskusteluita.

– Mä kerron, että nyt menee todella huonosti. Mä olen kipeä ja mun lapseni on ollut kipeä ja kaikki ärsyttää. Toisaalta ruotsalaiset ehkä tykkäävät siitä. Että välillä jotain muuta, miettii Hanna Lindberg.

Ruotsalais-suomalaisessa parisuhteessa

Ajan myötä Hanna Lindberg on huomannut, että naapurimaiden välillä on eroja enemmän kuin yleensä oletetaankaan.

– Sanotaan, että voi kun me ollaan täällä Pohjoismaissa niin samanlaisia, mutta se ei todella pidä paikkaansa. Me ei olla samanlaisia.

Esimerkiksi ruotsalais-suomalaisiin parisuhteisiin ei odotetaan tulevan ongelmia, koska kulttuurit vaikuttavat ulkoapäin samanlaisilta. Hanna kertoo työssään haastatelleensa psykiatria, jonka mukaan suomalaisten ja ruotsalaisten välisissä perhesuhteissa voi syntyä ongelmia juuri siksi, koska ei oleteta, että erovaisuuksia olisi lainkaan.

Kaipuu puhua suuri

Ruotsissa on 700 000 suomalaistaustaista. Lukuun sisältyvät myös sellaiset ihmiset, jotka ovat syntyneet Ruotsissa, eivätkä välttämättä osaa suomea. 60- ja 70- luvuilla Ruotsissa ei maahanmuuttajia kannustettu puhumaan omaa kieltään lapsille.

Näin taaksepäin katsottuna se oli aika järkyttävää

Hanna Lindberg

– Sanottiin, että nyt pitää vain puhua yhtä kieltä ja suomalaiset rupesivat puhumaan huonoa ruotsia lapsilleen. Näin taaksepäin katsottuna se oli aika järkyttävää, kauhistelee Lindberg.

– Näillä aikuiseksi Ruotsissa kasvaneilla on nyt kaipuu puhua näistä asioista, siitä millaista on olla Suomen ja Ruotsin välissä, tietää Lindberg.

– Tai millaista on, kun on menettänyt kielensä. Se on tosi iso suru monille.

Kulttuuripiirit innostuneet suomalaisten rosoisuudesta

2 000-luvulla Ruotsissa syntyneet toisen polven ruotsinsuomalaiset ovat alkaneet löytää omaa kulttuurista perimäänsä ja moni suomalaistaustainen taiteilija on ammentanut juuri tästä aihepiiristä. Esimerkiksi muusikot Anna Järvinen ja Markus Krunegård sekä kirjailija Susanna Alakoski ovat ammentaneet töihinsä juuri taustastaan

– Sanotaanko näin, että suomalaisuus ei enää viime vuosina ole ollut hävettävää, kuten se oli 60-70-luvulla Suomesta Ruotsiin tulleiden keskuudessa, pohtii Hanna Lindberg nykyisen kotimaansa ilmapiiriä.