Itä-Ukrainan pakolaiset Rostovin telttaleireillä: Palaisimme kotiin heti, jos voisimme

Ukrainan armeijan isku itäukrainalaiseen Slovjanskin kaupunkiin pari viikkoa sitten sai aikaan pakolaisvyöryn Venäjälle.

Ulkomaat
Rostovin telttaleiri.
Näkymä telttaleiriltä 10. heinäkuuta.Yle

Itä-Ukrainan kapinoivien Luhanskin ja Donetskin alueiden ja Venäjän Rostovin alueen välillä on yli 600 kilometrin pituinen raja. Sen kymmenen raja-asemaa ovat olleet pääväylä Venäjälle viime kuukausina tulleille ukrainalaisille.

Nyt avoinna on enää kahdeksan raja-asemaa. Kaksi on suljettu siksi, että niitä on Venäjän rajaviranomaisten mukaan kahteen otteeseen tulitettu Ukrainan puolelta.

Novosahtinskin raja-aseman passintarkastusrakennus on lähes kokonaan tuhoutunut, maassa ja rakenteissa näkyy luotien ja kranaattien jälkiä.

– Jouduimme sulkemaan raja-aseman siksi, ettemme pysty takaamaan rajanylittäjien turvallisuutta, kertoo Rostovin rajajoukkojen tiedotuspäällikkö Vasili Malajev.

Venäjä oikoo tietoja pakolaismääristä

Venäjällä on kerrottu, että maahan olisi tullut Ukrainan kriisin alettua jo yli puoli miljoonaa Ukrainan pakolaista, kun taas YK:n tietojen mukaan pakolaisia olisi vain joitakin kymmeniä tuhansia.

Venäjän viranomaiset ovat nyt oikaisseet venäläismedian välittämiä tietoja. Venäjälle tulleista valtaosa eli yli 90 prosenttia on tullut hakemaan töitä, oleskelulupaa tai kansalaisuutta.

IVY-maiden kansalaisina ukrainalaiset voivat olla Venäjällä 90 vuorokautta kerrallaan ilman viisumia. Vain noin 30 000 voidaan luokitella suojelun tarpeessa oleviksi pakolaisiksi. Lähes jokainen heistä on tullut rajan yli sen jälkeen, kun Ukrainan hallitus aloitti Itä-Ukrainassa terrorismin vastaisen taistelun.

Rostovissa hätätila

4,4 miljoonan asukkaan Rostovin alueella pakolaisten tuloon ei osattu varautua mitenkään. Tulijoita varten on nyt pystytetty neljä telttakylää, joissa on tilat 2 000 pakolaiselle. Tällä hetkellä teltoissa asuu runsaat tuhat itäukrainalaista, pääasiassa Donetskista ja Slovjanskista paenneita naisia ja lapsia.

Teltoista pakolaiset yritetään siirtää mm. alueen parantoloihin, hotelleihin, kesäsiirtoloihin, luostareihin ja yksityiskoteihin. Pakolaisia on sijoitettu myös Venäjän muille alueille.

– Olemme humanitaarisen katastrofin partaalla, kuivailee Rostovin alueen kuvernööri Vasili Golubjev tilannetta.

Koko alueelle on julistettu hätätila. Syksyyn mennessä on etsittävä kunnon majoitus kaikille pakolaisille ja järjestettävä lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin.

– En haluaisi ennustaa enkä ole poliitikko, mutta huonompaan suuntaan ollaan menossa, arvioi Venäjän hätätilaministeriön Rostovin alueen johtaja Sergei Panov.

Hyvää tahtoa riittää vielä

Pakolaisavun kustannuksia ei ole kyetty arvioimaan, mutta eri rahastoista kootut 7,5 miljoonaa euroa eivät riitä toiminnan ylläpitämiseen ja laajentamiseen.

Avustustyö on pääosin vapaaehtoisten harteilla. Pakolaisia on auttamassa parituhatta paikallista, mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia ja psykologeja.

– Lähdemme heti minne tahansa, missä apua tarvitaan, sanoo lääkäri Marina Ustajeva.

– Eihän tässä muutakaan voi tehdä, hehän ovat omaa väkeämme.

Toistaiseksi hyvää tahtoa on riittänyt, mutta kukaan ei tiedä, kuinka kauan. Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan joka neljäs venäläinen ei haluaisi auttaa ukrainalaisia pakolaisia millään tavalla.

Kotiin heti, kun se on mahdollista

Järjestys Rostovin alueen telttakylissä on hyvä. Puhdasta vettä ja ruokaa on riittävästi. Teltoissa on lattiana kivimurskaa ja nukkumapaikat 20–30 pakolaiselle.

Harva telttakylän asukas valittaa vaatimattomia oloja.

– Täällä ei sentään ketään ammuta, sanoo kolmen lapsensa kanssa Donetskista paennut Svetlana Senitsa.

Ukrainan johdon sättimisessä ei sanoja säästellä. Ei myöskään Venäjän ja presidentti Putinin kiittelemisessä.

– Ukrainan armeija kävi viattomien ihmisten kimppuun, sanoo Svetlana.

– Tulimme Venäjälle suojataksemme lapsiamme.

Useimmat Rostovin pakolaisista tuntuvat silti pitävän Venäjää vain väliaikaisratkaisuna.

– Palaisin kotiin heti, jos olisi paikka, mihin palata, sanoo Natalia.

Kahden lapsen äiti esittelee metalliromua, jonka hän otti mukaansa muistoksi perheen talon tuhonneesta pommituksesta.

– Tämä on presidenttimme Porošenkon lahja lapsilleni, Natalia sanoo katkerana.

Isku Slovjanskiin tuhosi Natalian kotitalon lisäksi myös suuren joukon kaupungin yrityksistä. Kodin ohella meni siis myös työpaikka.

Yle Uutiset / Marja Manninen, Rostov