Graafikko Inari Krohn löytää inspiraation saaristomökiltä Kustavista

Maisemakuvauksen taituri Inari Krohnille merellä ja saaristolla on suuri merkitys. Omalla mökillä Kustavissa tehdään töitä sekä kirjoitetaan yhdessä puoliso Pertti Lassilan kanssa.

kulttuuri
Inari Krohn
Pirjo Peltoniemi vieraili graafikko Inari Krohnin saaristomökillä Kustavissa. Meren rannassa tehdään töitä ja kirjoitetaan yhdessä kirjallisuustieteilijä, kirjailija Pertti Lassilan kanssa.

Yksi maamme eturivin graafikoista, maisemakuvauksen taituri Inari Krohn löytää inspiraation lähteensä kesä kesän jälkeen Kustavista.

Grafiikassa tehdään työtä melkein sokeana, ei tiedä yhtään, miltä se näyttää paperilla.

Inari Krohn

Kustavi on yksi Suomen vilkkaimpia kesäkuntia, sillä asukasmäärä kasvaa kymmenekertaiseksi heinäkuussa.

Saaristomökillä tehdään töitä ja kirjoitetaan yhdessä kirjallisuustieteilijä, kirjailija Pertti Lassilan kanssa.

– Aikanaan ajattelimme, että pitää olla erillinen työhuone, ettei tarvitse raahata maalauskamppeita aina huoneesta toiseen. Päätettiin sitten, että rakennetaan tällainen pieni mökki, jossa voin pitää kaikki tavarani, Inari Krohn sanoo.

Kustavi tuttu jo lapsuudesta

Kuvataideakatemian professorina työskennellyt Inari Krohn on yksi Suomen eturivin graafikoita – palkittu luonnon, puiden ja kasvien kuvaaja. Valoisan saaristoateljeen pöydällä on keskeneräinen työ, pronssinvärinen metallilevy.

– Tässä on tällainen keväinen metsä tulossa. Grafiikassa tehdään työtä melkein sokeana, ei tiedä yhtään, miltä se näyttää paperilla. On vain mielikuva. Useamman kokeilun jälkeen alkaa selvitä se, miten sen pitää olla. Alkuvaihe on etsiskelyä ja hakemista, Krohn kertoo.

Inari Krohn
Saaristomökillä ei tarvitse etsiä paikkaa työnteolle. Niko Kotiranta / Yle

Kustavi tuli tutuksi Inari Krohnille jo 50-luvulla. Taidemaalaritäti Eva Sederström osti Lypyrtin kylästä kalastajatorpan aivan läheltä Volter Kilven kuuluisaksi tekemää Alastaloa.

– Näimme, kun luotsit nousivat laivoihin. Täällä oli luotsin leski Hilma Lehmus, joka oli kylän legendaarinen hahmo. Hän souti aina vanhalla mustalla ruuhella, jossa oli kirkkaansiniseksi maalatut tuhdot. Hän toi kalaa, hänellä oli tarinoita ja hän istui täällä kahvilla, Krohn kertoo lapsuusmuistojaan.

Vaaleanpunaiset seinät, valkoinen katto

Perheen kasvaessa Inari Krohn aloitti puolisonsa kanssa oman hirsihuvilan rakentamisen parikymmentä vuotta sitten. Saaristohuvilan suuren ja korkean pirtin värimaailma yllättää jokaisen vierailijan. Seinät on maalattu vaaleanpunaisiksi, katto on valkoinen ja kattohirret taivaansiniset.

– Meillä oli varmaan ykstoista erilaista pigmenttiä, koska emme halunneet tästä kauhean makeaa vaaleanpunaista vaan vähän niin kuin vanhaa roosaa. Tässä on mustaakin mukana. On aika ison työn tulos, vaikka ei uskoisi, että tällainen värisävy sitten lopulta löytyi.

Mäentöyräälle keskelle metsää on rakennettu perinteisen punainen huvila. Ikkunanpielet ovat sinivalkoiset. Vastarannalla on Alastalon talo ja sen kuuluisa sali. Inari Krohn on tehnyt salista maalauksen. Teos on Suomen kansallisgallerian kokoelmissa.

Meren merkitys suuri

Jokainen mänty on erilainen, kaikki ovat yksilöitä, ei ole kahta samannäköistä. Sekä männyissä että ihmisissä on samat ominaisuudet, yksilöllisyyden voima.

Inari Krohn

Inari Krohn on myös kirjailija, kuten hänen puolisonsakin. Pertti Lassilan esikoisromaani ilmestyi viime vuonna, seuraava romaani on tulossa ensi vuonna. Lassilalle saaristomökki on paikka, jossa voi tehdä valmistelutyötä kirjoja varten.

– Lähinnä istuskelen ja pohdiskelen, välillä lueskelen vähän. Miksen kirjoittelekin. Kirjoittaminen on se asia, jossa valmistelutyö on keskeinen ja se valmistelutyö näyttää lähinnä siltä, että ihminen laiskottelee, Lassila sanoo.

Inari Krohnille merellä on suuri merkitys.

– Se on vapautta. Koko maisema on minulle hyvin läheinen, juuri saaristomänty, elämän symboli. Pelkästä kalliosta nousee tuollainen ihmeellinen mänty, joka saattaa elää 300-400 vuotiaaksi. Jokainen mänty on erilainen, kaikki ovat yksilöitä, ei ole kahta samannäköistä. Sekä männyissä että ihmisissä on samat ominaisuudet, yksilöllisyyden voima, Krohn sanoo.