Konkarikerääjä: Näin löydämme marja-apajat

Konkaripoimijat jaksavat tehdä pitkiäkin reissuja metsämarjojen perässä. Kangasniemeläiset Eira ja Veikko Valkonen kertovat, että luonnon antimien kerääminen on heille elämäntapa, joka tarjoaa tulojen ja syötävän lisäksi myös unohtumattomia elämyksiä.

Kotimaa
Mustikka.
Matti Myller / Yle
Veikko Valkonen
Jos et pääse marjametsään, niin kuuntele millaisia juttuja ja marjoja Elina Kinos sai poimittua talteen Eira ja Veikko Valkosen kanssa Kangasniemen maastoissa. Eira Valkonen kuvailee muun muassa miltä tuntuu kohtaaminen karhun kanssa ja kertoo kumpi juoksi lopulta tilanteesta karkuun.
Mustikka.
Matti Myller / Yle

Marjastajat joutuvat tänä kesänä varautumaan tavallista kovempaan taivallukseen poimintareissuillaan. Esimerkiksi mustikkasato on jäämässä Keski-Suomessa poikkeuksellisen kehnoksi. Ensin teki tuhojaan vähäluminen pakkastalvi ja sitten kylmä alkukesä.

Keski-Suomen ja Savon rajamailla Kangasniemellä mustikkametsään saapastelevat kuitenkin konkarimarjastajat Eira ja Veikko Valkonen. Kangasniemeläinen pariskunta on kerännyt luonnon antimia harrastuksena jo vuosikymmenet ja nykyään he myös myyvät marjasaaliitaan muun muassa Jyväskylän torilla.

Luonnossa oleminen on hyötyliikuntaa ja sielukin metsässä lepää.

Eira valkonen

Kotikulmien lisäksi Valkoset ovat tehneet marjamatkoja ympäri Suomea ja he hyödyntävät metsän antimia todella monipuolisesti - talteen poimitaan korvasienet, mustikat, lakat, vadelmat, puolukat, karpalot, kuusenkerkät ja kävyt.

- Kyllä tämä on meille elämäntapa, joka tuo ravintoa pöytään. Luonnossa oleminen on myös hyötyliikuntaa ja sielukin metsässä lepää. Tämä on meidän jokapäiväistä elämäämme, kuvailee Eira Valkonen.

Kokemus auttaa löytämään parhaat paikat

Hyvien marjapaikkojen löytämiseen tarvitaan Valkosten mukaan monipuolista luonnonlukutaitoa.

Hyönteisten liikkeitä ja oikeastaan kaikkia luonnon ilmiöitä on luettava.

Eira Valkonen

- On seurattava kevään ja talven säitä, sateita ja pakkasia. Vuosikymmenet olen laittanut myös kalenteriin, millainen ilma milloinkin on ollut ja isoäidin vanhat opit säästä ovat nekin käytössä. Myös hyönteisten liikkeitä ja oikeastaan kaikkia luonnon ilmiöitä on luettava, luettelee Eira.

Kun marja-apaja metsässä sitten osuu kohdalle, niin konkarissakin nousee pintaan iso ilo.

- Kyllä hihkasen aina aika lujaa ja menen ihan pyörälle päästäni ja olen hurmaantunut tilanteesta, jos kohdalle osuu vaikka paikka, jossa on mustanaan mustikkaa, luonnehtii Eira marja-apajan löytymishetkeä.

Mustikkasato pieni ja vielä raakileinen

Valkosille on tuttu juttu etteivät marjavuodet ole veljeksiä keskenään eli marjan määrä metsässä voi vaihdella vuosittain todella paljon. Mustikasta ei heidän mukaansa tänä kesänä jättisaaliita saada.

- Aika huonolta näyttää nyt, mutta kun sitkeästi kävelee ja kiertelee, niin kyllä niitä jonkin verran löytää. Pääosin mustikka on vielä raakaa, mutta jos käsin poimii, niin voi jotain saada, sanoo Eira.

Suurempia saaliita ajatellen marjaan lähtöä kannattaa Keski-Suomessa vielä lykätä.

Karhuilla marjastajien pelottelu on mielestäni yliammuttua.

Veikko Valkonen

- Viikon päästä voisi poimurilla jo poimia. Sanotaan, että kaksi kymmenestä mustikasta on vasta kypsiä, kertoo Eira.

Metsässä vähän väkeä

Valkosten mukaan marjametsässä saa poimijoiden puolesta olla nykyään rauhassa. Siellä törmää lähinnä ulkomaalaisiin poimijoihin ja siivekkäisiin eläinseuralaisiin, joita on yllin kyllin.

- Esimerkiksi paarmat pyörii ympärillä eli yksin ei tarvitse todellakaan olla, toteaa Eira hymyssä suin.

Veikko Valkonen kertoo puolestaan, että moni jättää nykyään metsään lähdön petojen pelossa.

- Ihmiset on varmaan vieraantuneet luonnosta ja marjareissuilla vaikkapa ötökät koetaan vastukseksi, mutta niihinkin kyllä tottuu. Karhuilla marjastajien pelottelu on myös mielestäni yliammuttua - karhu voi tulla lähelle, mutta ei se ihmisen päälle tule syyttä, sanoo Veikko.

- En tiedä, eikö metsämarjoja arvosteta vai tuntuuko poimiminen vaan hankalalta. Eihän tämä tietysti ihan helppoa ole. Tarvitaan retkelläolomieltä ja luonnon kanssa pitää olla sopusoinnussa. Moni pelkää karhuja ja toisista hyttyset ja paarmat on ikävin juttu. Tällä hetkellä varoitan kyllä punkeista, muistuttaa Eira.

Marjamatkat kartuttavat muistojen reppua

Valkoset kertovat, että marjareissut tarjoavat ikimuistoisia elämyksiä. Vuosien varrella he ovat kohdanneet metsässä niin karhun, ahman, hirven, maakotkan, mäyrän kuin supiakin sekä kirjavan joukon pienempiä otuksia.

- Kaikki ovat olleet omalla tavallaan isoja elämyksiä. Ehkä ahma ja karhu ovat kuitenkin eniten säväyttäneet. Karhu oli kerran 10-15 metrin päässä ja kun kaivoin kameraa esiin, niin se lähti pötkimään pakoon, kuvailee Eira.