1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Alkoholi, asunnot ja autot – näiden arkisten asioiden sääntely ärsyttää

A-studio ja Yle Uutiset keräsivät suomalaisten tarinoita ärsyttävästä, turhasta ja ihmetystä aiheuttavasta sääntelystä. Keskustelussa nousivat esiin arkiset asiat, jotka koskettavat meitä kaikkia.

Elämä Suomessa on säänneltyä, monen mielestä liiaksikin. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa on jo liikaa kieltoja.

Sääntely kismittää myös yritysmaailmassa. Aiemmin tällä viikolla keskuskauppakamari ehdotti, että lakeja valmisteleville ministeriöille asetettaisiin yhteinen esimies, jotta sääntelyn vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin. Päähallituspuolue kokoomus on ajanut elinkeinoelämän liberalisointia ns. normitalkoiden avulla.

Kysyimme Yle Uutisten lukijoilta, millainen sääntely ärsyttää tai kummastuttaa. Sadoissa saamissamme vastauksissa nämä teemat korostuivat:

Alkoholin ostoa ja myyntiä säädellään Suomessa tiukasti. Alkoholijuomia saa ostaa ja myydä vain tiettyinä aikoina, vahvoja alkoholijuomia myydään vain Alkoissa, verotus pitää alkoholin litrahinnan korkealla ja yleisötapahtumissa alkoholia saa anniskella vain tietyillä rajatuilla alueilla. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden mukaan rajoitusten avulla parannetaan kansanterveyttä. Panimoliiton mukaan tiukka sääntely vie suomalaisten rahat ulkomaille viinarallin ja ulkomaisten alkoholijuomien myötä.

Suomen alkoholipolitiikka joutaa kokonaisuudessaan romukoppaan. Monopoli on murrettava tai vähintään vahvat oluet ja viinit ruokakauppaan. Verotus laskettava Viron tasolle viinarallin vähentämiseksi. Nythän homma menee niin että rahat viroon ja haitat suomeen. Mummoille konjakkia

Alkoholin puuttuminen ruokakaupoista ärsyttää taas käytyäni keski-euroopassa, missä saattoi lauantai-iltanakin ennen kaupan sulkeutumista ostaa ruuat ja viinit samasta pikku-kaupasta. Täällä mennään aina ongelmakäyttäjien pillin mukaan. Ankea maa

Ravintola-alan säätely haittaa meitä kaikkia. Ihmiset joisivat halvemmilla hinnoilla ennemmin ravintoloissa. Baareissa juodaan yhä keskimäärin pienempi määrä alkoholia kuin mökeillä ja kotona. Sääntelyn poistamisella olisi vaikutusta työpaikkojen määrään ja alan kasvumahdollisuuksiin. Työntekijä

Nimimerkki KalleK ihmettelee tiukkoja anniskelurajoitteita.

Olin eilen lomilla pyöräilemässä kotiseudulla Pohjois-Savossa. 50 kilometrin jälkeen yllätti pieni kesäsade ja ajoin pienelle huoltamo/kahvila/kauppaliikkeelle sadetta pitämään.Tuli mieleen, että tässähän olisi hyvä hetki juoda yksi keskiolut sadetta pidellessä. Kysyin myyjätytöltä: onko teillä A-oikeudet? Kirkas vastaus kuului: Ei ole, mutta jos juot ulkona, niin olutta saa. Katselin sateista pihaa, join limpparin ja jatkoin sateessa kohti kaupunkia.

Tupakkatuotteiden myynti on Suomen säännellyimpiä toimialoja. Tupakoinnin vähenemiseen on viime vuosina pyritty mm. varoitusteksteillä tupakka-askeissa ja piilottamalla askit myymälöissä. Phillip Morris Finland on kampanjoinut tiukkaa sääntelyä vastaan. Sen mukaan sääntelyllä ei ole toivottua kansanterveydellistä vaikutusta.

Turhimpia ja ärsyttävimpiä sääntöjä on numeroilla varustetut tupakkamasiinat kaupan kassalla. Joka kaupassa on eri numerointi, eli aina on pakko kysyä kassalta, minkä numeron takaa se oma merkki löytyy. Hidastaa asiointia ja kasvattaa kassajonoja. Tupakoitsija

Työelämää säännellään Suomessa työlainsäädännöllä, alakohtaisilla työehtosopimuksilla ja työpaikkakohtaisilla sopimuksilla. Sääntelyllä pidetään huolta esimerkiksi tasa-arvon toteutumisesta työpaikoilla, sanoo Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki.

– Työntekijä on heikommassa asemassa työnantajaan nähden. Työelämän sääntelyllä pyritään turvaamaan työntekijän oikeudet.

Elinkeinoelämän keskusliiton Lainsäädäntö ja hal­lin­to -osaston johtaja ja johtoryhmään kuuluva Hannu Rautiainen sanoo, että suurin ongelma on sääntelyn määrä ja vaikutusarvioiden puute.

– Miten jokin säädös vaikuttaa yrityksiin ja ihmisiin, siitä puuttuu Suomessa kokonaan vaikutusarviointi tällä hetkellä. Ja kun uusia normeja luodaan vanhojen päälle, pitäisi tarkemmin harkita myös normin tarpeellisuus ja se, voisiko niitä toisesta päästä purkaa.

Näin työelämän sääntely ärsyttää Yle Uutisten keskustelijoita:

Pyöritän viiden hengen firmaa ja päädyimme harmaan talouden tarkastukseen. Prosessissa perusidea oli tämä: haimme verottajalta verotoimistosta lapun, jossa osoitetaan että olemme suorittaneet kaikki verovelvoitteemme. Sitten toimitimme tämän lapun verottajalle, joka teki tarkastusta. Voin sanoa että oli melkoisen hyödyllinen olo tuon jälkeen. Bob Nokia

Ihmisen palkkaaminen on tehty mahdottomaksi. Ongelmana eivät ole lisämaksut vaan juuri se byrokratia. Nimetön

Työllistäminen maksaa minulle kaksinkertaisesti maksettuun palkkaan nähden. Kiusaus siirtää firma Eestiin kasvaa, mutta haluaisin maksaa veroni Suomeen. Jussi

Työttömän on pakko osallistua kaikenlaisille höpöhöpö-kursseille. Sillä viedään se viimeinenkin asia, joka työnhakijalla on, energia hakea koko ajan uutta, kirjoittaa loputtomia hakemusnippuja, aina uusia ja uusia, jaksaa uskoa ja yrittää myydä itseään työnantajille. Pulliainen

Sekä ammattilaisten että yksityisten henkilöiden rakennuspuuhia säädellään tarkasti kaavoituksen ja rakennusmääräysten avulla. Viranomaiset voivat etukäteen määrätä esimerkiksi, mistä materiaalista talon saa tontille rakentaa ja miten lähelle rantaa saa rakentaa saunan. Rakennusalan etujärjetöt ovat pitkään kritisoineet tiukkaa sääntelyä siitä, että se hidastaa rakentamista ja nostaa asumisen hintaa.

– Liian yksityiskohtainen kaavoitus on este kohtuuhintaiselle asumiselle varsinkin pääkaupunkiseudulla, kritisoi Rakennusliitto RT:n viestintäjohtaja Merja Vuoripuro.

Viimeaikaisista säädöksistä kaikkein järkyttävin on tuo talkoiden ilmoitusvelvollisuus. Joka kerta, kun pyydän naapurin kaveria pitämään rakennustyömaallani pitämään jotain lankkua pystyssä muutaman tunnin, pitäisi siitä ilmoittaa verottajalle. Pilkunviilaajien paratiisi

Rakentaminen on vakava asia. Lupakäytäntö tarkoittaa sitä, että tilanne selvitetään ammattimaisesti. Lupien sisällön analysointi on vastuullista ammattityötä, siihen ei pidä suhtautua kevyesti tai vähätellen. Kaikkiin asuinalueiden muutostöihin vaaditaan lupia. Designer

Harva pitää turvavarusteita rakennustyömailla huonona kehityksenä, etenkään nuorten käytössä. Siinä, jos jossain lainsäätäjä on kansalaisen puolella. Joskus ihmiset tarvitsevat holhousta. Insinööri

Nimimerkki RV porautti maaseudulla tontilleen energiakaivon maalämpöä varten. Hän kertoo, että omalla kohdalla byrokratia lähinnä huvitti, ei esimerkiksi taannut laadukasta työtä.

Kaiken huippu oli lopputarkastus. Tarkastaja tulee paikalle virka-ajan puitteissa, kävellään yhdessä porakaivon kohdalle. Sen päällä oli puoli metriä maata ja 20 cm lunta. Mitään järkevää tarkastusta ei voinut siis tehdä. Totesi vaan, että näyttää olevan luvan mukaisessa paikassa ja lisäsi, ettei näissä tarkastuksissa ole mitään järkeä, mutta viran vuoksi näitä pitää tehdä.

Nimimerkki Paula uskoo, että rakennusalaan kohdistuva ilmoitusvelvollisuus syö alan keskinäistä kilpailua.

Pienyrittäjien työtaakka kasvoi huimasti. Lähinnä lopputuloksena saattaa olla se, että pienemmät yritykset putoavat pois tästä ilmoitusruljanssista yksistään sen vuoksi, että resursseja ei ole näin valtavaan byrokratiaan. Eli taitaa ajan kanssa käydä niin, että jää vain suuret rakennusliikkeet pyörittämään tätä sääntöviidakkoa mikä esim. rakennusalalla on.

Päivittäistavarakauppaa säädellään Suomessa näkyvimmin aukioloaikojen kautta. Monien mielestä kaupan kilpailukyky paranisi, kun kauppias saisi itse päättää aukiolosta kysynnän ja asiakkaiden tarpeen mukaan. Monet elintarviketurvallisuuteen liittyvät säännökset ihmetyttävät Yle Uutisten keskustelijoita: Miksei itsetehtyä pullaa saa myydä kaupassa? Miksi soijamaitoa verotetaan kovemmin kuin tavallista maitoa? Miksi vanheneva, mutta kelpo ruoka heitetään roskiin ja miksei sitä saa lahjoittaa eteenpäin?

Viimeiselllä käyttöpäivällä varustettua ruokaa menee roskiin aivan tolkuttomasti - tähän pitäisi ehdottomasti saada pysyvä muutos. Vaimo oli kaupassa töissä ja naurettavinta oli kahvion leipomusten kohtalo, samana aamuna leivottuja tuotteita kipattiin suoraan roskiin kymmenittäin. Tuota vielä oikein vahdittiin, ettei vaan työntekijät "varastaneet" niitä. No, onhan siitä rotille evästä kaatopaikalla. Ärjy setä

On kauppiaan ja asiakkaan välinen asia, milloin kauppa kannattaa pitää auki. Nykyisellään hauskahko luparuletti kaupan poikkeusaukioloaikojen kanssa tuo työtä vain byrokratialle. Hmmm

Oli järjetöntä asettaa kuitinantopakko maksukortilla maksetuille kaupoille. Maksukorttirahaa ei voi sujauttaa taskuun. Yrittäjä

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi ajokortin saa vasta 18-vuotiaana, teillä on nopeusrajoituksia ja hidastetöyssyjä asutusalueilla. Yle Uutisten keskustelijoiden mielestä turvallisuuden nimissä yksilön vapauksia rajoitetaan jo liikaa. Erityisesti ärsyttävät ajokortin saamiseen liittyvät lupakiemurat.

Käsittämätöntä tämä ajokorttidirektiivi, että kuorma- ja linja-auton kuljettajan uusittava ajotaitonsa 5 vuoden välein 35 tunnin koulutuksella. Yksi taloudellisen ajon kurssi pakollinen ja vaikka 4 ensiapukurssia niin kortti taas voimassa 5 vuotta. Eikö riittäisi yksi taloudellisen ajon kurssi? Roope

Ajokortti on Suomessa pöyristyttävän kallis, nykyisellään jopa niin kallis, että tuottaa eriarvoisuutta. Säätelyllä tuetaan autokoulujen monopoliasemaa. Hmmm..

Ajoharjoittelua säädellään aivan liikaa ja se tekee ajokortin hankkimisen niin kalliiksi että ajokorttia ei ole varaa hankkia. Kuitenkin harvaanasutussa maassa tarvitsee autoa ja ajokorttia jotta pääsisi työpaikalle. Akkanen

Keskustelussa nousi esiin myös yksittäisiä esimerkkejä sääntelyn kukkasista. Toisia ärsyttivät Yle-vero, perintövero ja koiravero. Toisia nauratti se, että tienvarren hääkylttiin tarvitaan lupa, toisten mielestä pakkoruotsi on esimerkki turhasta ja vanhentuneesta sääntelystä.

Nimimerkki** Stadilaisen** mukaan ryhmä vanhempia olisi halunnut lahjoittaa lelulaatikon lasten leikkipuistoon Helsingissä. Stadilaisen mukaan Helsingin kaupunki kuitenkin kielsi joukkoistuksen, koska vastuuhenkilöitä ei olisi voitu määrittää, jos lapsille tapahtuisi jotain laatikon takia.

Tämä "turvasääntely" menee jo sellaiseksi, että kohta meillä on sukupolvikaupalla ihmisiä, jotka eivät uskalla ovesta astua tai järkyttyvät henkisesti eläkeläisiksi jos menee tikkusormeen.

Nimimerkki JR kummastelee, miksi tukikelpoisille pelloille on pitänyt määrätä viimeinen kylvöpäivä.

Esimerkiksi viimeinen tukikelpoisten peltojen kylvöpäivä (30.6.) ihmetyttää. Tänä vuonna olisi saanut paljon tasaisemman kasvuston ja normaalimmman kylvön kuminamaille ja riistapelloille esimerkiksi tänään (4.7.). Mutta rajat on meille ymmärtämättömille asetettava. Muuten tehdään sillai kun on parempi.

Vaikka Yle Uutisten keskustelijoista suurin osa pitää sääntelyä ylimitoitettuna, löytyy sille puolustajiakin.

Sääntelyhän on tietysti ihan kamalaa, kun se osuu omalle kohdalle ja itse tietää paremmin, mitä saa tehdä. Toisaalta, kun tulee ongelmia tai onnettomuuksia, ruokamyrkytyksiä, vatsatautiepidemioita ja muuta, ollaan heti kyselemässä, miksei valvota tarkemmin. Mutta hei

Sääntely on hyvä asia. Ajatelkaapa maailmaa, jossa esim. terveydenhoitoa tai elintarvikehygieniaa ei säätelisi kukaan. Maailmaa, jossa ei olisi liikennesääntöjä eikä lakeja muutenkaan. Sielläkö haluatte elää? Ei yksittäisten ylilyöntien takia pidä heittää lasta pesuveden mukana! Mies

Pidän siitä että ruoassani ei ole salmonellaa tai tuberkuloosia, siitä että bussissa tai baarissa ei hengittää tupakansavua, ja siitä että minulla on edes jotain oikeuksia jos autokauppias päättää huijata minua. AH

Keskustelua sääntelystä jatkaa A-studio keskiviikkona 16.7. TV1:ssä klo 21.00 ja Ylen aamu-tv torstaina 17.7.