1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. internet

Median virheet eivät jää uutiskyyliltä huomaamatta

Sosiaalinen media on tehnyt tiedotusvälineiden virheiden bongaamisesta koko kansan hupia. Tutkijan mielestä toimittajien pitäisi olla ilmiöstä hyvillään.

internet
Tietotekniikan kanssa ilmenevät ongelmat voivat hidastaa työntekoa.
Mari Nupponen / Yle

Ruisrockin tiedote 93 000 vieraan kävijäennätyksestä ylitti tänä kesänä uutiskynnyksen monessa mediassa. Harmillisesti tieto ei ollut totta.

– Uutiskyylä-blogissa paljastettiin, että kyseessä ei oikeasti ollut Ruisrockin kävijäennätys. Se oli tehty vuosia aikaisemmin. Ruisrock vain kehtasi julkaista sen pokkana kävijäennätyksenä, ja sehän meni läpi muutamassa mediassa, sanoo bloggaaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo.

Kortesuo on paljastanut omassa Ei oo totta -blogissaan medioiden faktavirheitä ja valehaastateltavia. Sosiaalisen median ansiosta myös moni muu on innostunut jakamaan tiedotusvälineistä löytämiään virheitä. Mediakritiikin ympärille on syntynyt blogeja ja parodiasivuja.

Kortesuon mukaan motiiveja mediakritiikille on monia.

– Joku kokee tärkeäksi paljastaa epäkohtia, joku haluaa pitää hauskaa, joku haluaa huomiota ja kaivaa erilaisia asioita esille, jotta voi nillittää niillä, Kortesuo sanoo.

Tampereen yliopiston journalismin tutkija Heikki Heikkilän mielestä toimittajien pitäisi olla hyvillään yleisön innostuksesta bongailla mediassa tehtyjä virheitä.

– Se, että ihmiset ovat kiinnostuneita journalismista ja sen paikkansapitävyydestä, on tietenkin toimittajien kannalta hyvä asia. Se kertoo siitä, että uutisilla ja journalismilla on ihmisille niin paljon merkitystä, että journalismin laatua ollaan itsekin valmiita tarkkailemaan.

Huonompaa journalismia?

Tutkija Heikki Heikkilän mielestä kasvanut mediakritiikki-ilmiö ei kerro tiedotusvälineiden tason huonontumisesta, mutta kiire toimituksissa on kuitenkin lisääntynyt.

– Ihmisillä yleisönä on aina se etuoikeus, että heillä on enemmän aikaa kuin toimittajilla punnita tietojen paikkansapitävyyttä. Yleisöllä on pieni yliote suhteessa toimittajiin, jotka joutuvat välillä tekemään asioita nopeassa tahdissa, Heikkilä sanoo.

Hyvää journalistista tapaa valvovassa Julkisen sanan neuvostossa (JSN) yleisön kiinnostus laaduntarkkailuun on myös huomattu. JSN:n saamien kanteluiden määrä on ollut tasaisessa nousussa. Neuvosto saa vuosittain 300–350 kantelua, joista osa liittyy median tekemiin virheisiin.

JSN:n puheenjohtaja Risto Uimosen mielestä yleisön kriittinen katse on muuttanut toimittajien suhdetta yleisöön.

– Toimitusten herkkyys kuunnella palautetta on selvästi lisääntynyt. Kukaan ei halua, että omasta jutusta syntyy mediakohu, Uimonen sanoo.

Journalistin ohjeiden uusimmat lisäykset velvoittavat toimitukset kertomaan nykyään yhä näkyvämmin ja tarkemmin uutisista korjatuista virheistä. Esimerkiksi nettijutuissa on nykyään selvästi ilmoitettava, millainen virhe jutussa on ollut ja miten se on korjattu.

Oikaisujen tekeminen selkeästi parantaa Uimosen mielestä yleisön luottamusta journalismiin.

– Ei ole mitenkään häpeällistä korjata virhettä ja mahdollisesti jopa pyytää virhettä anteeksi, jos aihetta on.

Toimittajilla kritiikkiin suhtautumisessa on vielä opittavaa. Tutkija Heikki Heikkilän mukaan toimittajien suhde palautteeseen on ristiriitainen.

– Yhtäältä ajatellaan, että yleisön kiinnostus ja kriittisyys ovat hyviä asioita. Mutta toisaalta sitten kun kritiikkiä esitetään, niin siihen suhtaudutaan samaan aikaan epäluuloisesti. Se ikään kuin kajoaa toimittajien autonomisuuteen.

Lue seuraavaksi