yle.fi-etusivu

Noidanlukko saa raavaan miehen kaiken huomion

Luonnon monimuotoisuus jatkaa kuihtumistaan, ja pellot ja metsät ovat vallanneet villiniityiltä tilaa jo vuosisadan ajan. Hartolalainen perinnemaiseman suojelija varjelee niityllä sinnitteleviä uhanalaisuuksia ja toivoo, että yksinäinen noidanlukko vielä jonakin päivänä lisääntyisi.

Kotimaa
Uhanalainen noidanlukko.
Meeri Niinistö / Yle

Yksinäinen varsi lepää kanaverkosta tehdyn aitauksen suojissa. Varsi, saunionoidanlukko, on kovin onnettoman näköinen.

– Tämä kasvi on erittäin uhanalainen. Koko Suomessa tätä kasvia on havaittu vain noin kahdessakymmenessä paikassa, kertoo hartolalainen Tapio Mattlar.

Suomen luonto on köyhtynyt reilussa sadassa vuodessa.

Olen ottanut tämän tavallaan elämäntehtäväkseni, kun näin nyt sattui, että omalta tilalta näitä harvinaisia kasveja löytyy. Niistä täytyy pitää huolta.

Tapio Mattlar

1800-luvun lopusta lähtien niittyjä on hakattu pelloiksi ja metsiksi, ja monimuotoisuus on kuihtunut.

Tapio Mattlar suojelee luontoa ja sen monimuotoisuutta päivätyökseen kotonaan Harjun tilalla.

Tilalta löytyy kolmen sadan kasvin lajikirjo, ja noin kymmenen uhanalaista lajiketta.

Yksinäisen noidanlukon hyväksi on taisteltu viisi vuotta. Kasvi ei vain ota lisääntyäkseen.

– Se on niin harvinainen, että siitä ei tiedetä, millaisissa olosuhteissa se parhaiten viihtyy. Tunnetutkin esiintymät ovat hyvin erilaisilla paikoilla. Tutkijat ovat olleet ymmällään, kun olemme kysyneet neuvoa. Kukaan ei oikein tiedä, miten sen saisi lisääntymään.

Kasvit ja helsinkiläinen valitsivat Hartolan

Tapio Mattlar muutti Hartolaan vuonna 1981 Helsingistä.

Vanhalta maatilalta löytyi uhanalaisia esiintymiä, ja vuonna 1996 perinnemaisemien suojelusta tuli totista touhua. Ympäristö on luokiteltu arvokkaaksi kokonaisuudeksi.

Työ valitsi minut, sanoo Mattlar.

Tapio Mattlar Harjun niityllä.
Tapio Mattlarin vanhan maatilan ympäristö on luokiteltu arvokkaaksi perinnemaisemaksi.Meeri Niinistö / Yle

– Olen ottanut tämän tavallaan elämäntehtäväkseni, kun näin nyt sattui, että omalta tilalta näitä harvinaisia kasveja löytyy. Niistä täytyy pitää huolta. On tehty tutkimuksia siitä, miten tärkeää on luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. Esimerkiksi allergiat ja muut sairaudet ovat kytköksissä luonnon kuihtumiseen.

Useat kasvit ovat Mattlarin tapaa valikoineet Hartolan parhaaksi paikaksi asustaa.

Harjulla on vuosien varrella vieraillut muutamia kymmeniä kasviharrastajia. Se on kuin lintubongausta, mutta kiire ei ole niin kova, sanoo Mattlar.

– Harrastajat sanovat, että täällä on runsaasti uhanalaisia kasveja. Kyllähän näitä harvinaisuuksia on monesta paikasta etsitty. Pieniä kasveja voi käytännössä löytyä sieltä, missä kasvillisuus on matalaa. Yleensä kasvupaikoissa kuitenkin on jotakin poikkeuksellista, ei uhanalaisia kasveja ihan mistä tahansa löydä.

Niityt työtovereiden vastuulla

Tärkeässä osassa ovat Mattlarin työkaverit. Puolisensataa lammasta määkii Mattlarin tullessa häiritsemään niiden lepohetkeä.

– Mietitään huolellisesti laidunkierto, ja paineet kullekin lohkolle. Olennainen osa on harventaa puustoa ja kerätä risut pois, sillä valoahan kasvit tarvitsevat. Lampaat tekevät kuitenkin perushoidon.

Lampaat pitävät lepotaukoa Harjun tilalla.
Mattlarin tilalla maisemoinnin hoitavat puolisensataa lammasta.Meeri Niinistö / Yle

Lampaat tekevät töitä aikaisin aamulla ja myöhään illalla, kertoo Mattlar.

– Nämä ahkerat työntekijät pitävät kasvillisuuden niin matalana, että pienillekin kasveille jää tilaa. Toisaalta nämä myös marinoivat lihaansa yli kolmella sadalla yrtillä. Syksyllä, kun osa laumasta joudutaan laittamaan teurastamolle, saadaan hyvin marinoitua luonnonlaidunlihaa.