Kuolema ei enää erota vihkiparia kirkkohäissä

Pitkän kaavan vihkiminen tarkoittaa jumalanpalveluksen ja ehtoollisen toimittamista seremonian yhteydessä, mutta naimisiin halutaan nykyään nopeasti. Kirkkoherra kannattaa hengellisen ja maallisen vihkimisen eriyttämistä.

Kotimaa
Hääpari alttarilla
Mika Kanerva

Nykyinen vihkikaava antaa vihkitoimituksen toteuttamiseen useita vaihtoehtoja. Kunnes kuolema meidät erottaa -ilmaisu on jo historiaa, mutta senkin voi halutessaan saada edelleen seremoniaan mukaan.

Viimeisimmät muutokset kirkollisten toimitusten kirjaan tulivat vuonna 2004, ja pastorin käsikirjassa kuolema-sana päätyi vihkikaavassa sulkuihin.

Luterilaisessa kirkossa toteutetaan enää erittäin harvoin hääseremonia niin sanotun pitkän kaavan mukaan. Naimisiin halutaan nopeasti. Koko jumalanpalveluksen ja ehtoollisen liittäminen vihkimiseen on pareille nykyään varsin vieras ajatus.

Ennen vihkimistään pari tapaa papin ja käy keskustelun toiveistaan vihkikaavan suhteen.

– Vihittäväksi tulevat parit ovat nykyisin hyvin valmistautuneita tullessaan juttelemaan papin kanssa. Heillä on hyvä käsitys esimerkiksi siitä, kuinka paljon he voivat omaan vihkikaavaansa vaikuttaa. Yleensä parien toiveet ovat varsin helposti toteutettavissa, kertoo Kajaanin seurakunnan kirkkoherra Marko Miettinen.

Miettinen on vihkinyt uransa aikana muutaman sata paria. Asiat, joista vihkiparien kanssa joudutaan joskus keskustelemaan tarkemmin, liittyvät kirkkoherran mukaan lähinnä musiikkivalintoihin.

– Kirkko toivoo, että tilaisuudessa esitettävä musiikki tukee hengellistä toimitusta, ja siksi ihan mikä tahansa poppikappale ei kirkkohäihin sovi, muistuttaa Miettinen.

Hengellinen ja maallinen kaava erikseen?

Useissa Euroopan maissa juridinen vihkiminen suoritetaan maistraateissa, ja kirkossa saadaan liitolle vain siunaus. Miettinen pitää käytännön tuomista Suomeenkin hyvänä ajatuksena.

– Minusta ei ole lainkaan hankala asia eriyttää maallinen ja hengellinen vihkiminen. Jos yhteiskunnan lainsäädäntö menee sellaiseen suuntaan, että kirkon on vaikea pitää kiinni perinteistään, niin se voisi olla oikea suunta, Miettinen miettii.

Maistraatti-kyltti.
Marika Paaso / Yle

Myös entinen Helsingin piispa Eero Huovinen on esittänyt juridisen ja hengellisen tilaisuuden erottamista toisistaan. Miettinen muistuttaa, että kirkon käytännöt muuttuvat hitaasti ja sen sisällä on erilaisia näkemyksiä.

– Esimerkiksi sukupuolineutraaliin avioliittoon vihkimiseen ei olla kirkossa vielä valmiita, vaikka lakimuutos tulisikin. Koko kirkon opetusta ja perinnettä ei voi muuttaa kerralla. Monessa asiassa kirkko tulee muun yhteiskunnan perässä. Niin se käytännössä menee, sanoo Kajaanin seurakunnan kirkkoherra Marko Miettinen.

Hollywood ja netti näkyvät jo suomalaishäissä

Vihkikaavassa näkyvät nykyään sekä internetin että elokuvien vaikutus. Esimerkiksi sormusvala halutaan usein laatia itse tai kopioida netistä, sen sijaan, että toistettaisiin se pastorin perässä.

Jos pari on itse löytänyt sanoja, joita haluavat juhlassaan käyttää, niin ei siihen minusta ole mitään estettä.

Marko Miettinen

– Vaikutteita saadaan ja haetaan muualtakin. Vihkitoimitukseen liittyy vahvoja tunteita. Jos pari on itse löytänyt sanoja, joita haluavat juhlassaan käyttää, niin ei siihen minusta ole mitään estettä, Miettinen sanoo.

Maailma on muuttunut ja kirkkossa saatetaan mennä naimisiin jo toisen tai kolmannen kerran. Viime keväisessä kirkolliskokouksessa ehdotettiin, että vihkikaavaan lisättäisiin lapsia koskeva osuus, mikäli vihittävällä paria on joko yhteisiä lapsia tai lapsia aikaisemmista liitoistaan.

– Häät ovat koko perheen juhla ja minusta on tärkeää, että lapset ja muutkin perheenjäsenet huomioidaan vihkitilaisuudessa. Henkilökohtaisesti pyrin näin myös aina tekemään, kertoo Miettinen.

Ylen toimitukset eri puolilla Suomea ja radion ajankohtaisohjelmat käsittelevät aina torstaisin yhteistä teemaa. Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseuran aiheena on hääperinteet ja -tavat 17.7. klo 14.30-15.00.