Alkoholittoman oluen kulutus rajussa kasvussa Ruotsissa

Alkoholittoman oluen kulutus on kasvanut Ruotsissa kahdessa vuodessa 75 prosenttia, kertoo Ruotsin Yleisradioyhtiö SVT. Asiantuntijan mukaan taustalla on mm. lisääntynyt terveystietoisuus.

Kotimaa
A glass of beer on a bar.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yhä useampi ruotsalainen kaataa tuoppiinsa alkoholitonta olutta, kertoo Ruotsin Yleisradioyhtiö SVT. Kahden vuoden aikana alkoholittoman oluen myynti on lisääntynyt 75 prosenttia.

SVT:n haastattelema olutasiantuntija Marianne Wallberg pitää Ruotsia kehityksen kärkimaana, vaikka pitääkin Tanskaa ja Saksaa trendin lähtömaina. Hänen mukaansa kehityssuunta on hyvä.

– Uusi alkoholiton suuntaus on hyväksi kansanterveydelle, Wallberg sanoo.

Syynä alkoholittoman oluen suosion kasvulle Wallberg pitää mm. asennemuutosta.

– Ennen tilattiin iso vahva olut ja haluttiin juoman lasissa sisältävän niin paljon alkoholia kuin mahdollista. Nykyisin ajatellaan enemmän makua ja vähemmän alkoholipitoisuutta.

Lisäksi ruotsalaiset haluavat Wallbergin mukaan välttää alkoholin aiheuttamia sairauksia, ylipainoa ja sekä muita haittoja. Alkoholiton olut on hyväksytty myös gourmet-piireissä.

Ruotsissa alkoholittomaksi olueksi lasketaan olut, jossa on enintään 0,5 prosenttia alkoholia. Vaikka alkoholittoman oluen verotus on vahvempia oluita keveämpi, on se lähes samanhintaista vaikeamman valmistusprosessin vuoksi.

Ruotsalaisten alkoholinkulutukseen alkoholittoman oluen suosion lisääntyminen ei tee suurta muutosta. Tästä todistaa mm. se, että vain 15 prosenttia myydystä oluesta hankitaan päivittäistavarakaupoista, jotka saavat myydä enintään 3,5 prosentin vahvuista olutta.

Suomessa alkoholittoman suosio tasaista

Suomessa alkoholittoman oluen markkinaosuus on kasvanut hieman vuosien varrella. Mistään merkittävästä kasvusta ei ole kuitenkaan kyse, kertoo Panimoliitto ry:n toimitusjohtaja Elina Ussa.

Panimoliitto on tilastoinut alkoholiitoman oluen myyntiä vuodesta 2003. Vuonna 2013 alkoholitonta olutta myytiin noin miljoona litraa, kun esimerkiksi ykkösolutta meni kaupaksi nelinkertainen määrä. Kaikkia oluita myytiin vuonna 2013 yhteensä reilut 430 miljoonaa litraa.

Ussan mukaan alkoholittoman oluen trendi ei ole vielä voimalla rantautunut Suomeen. Ussa uskoo suosion edelleen kasvavan, joskin sitä saattaa hidastaa alkoholittoman oluen verokohtelu. Alkoholiveron korotus vuoden alussa nosti mietojen oluiden hintoja vain vähän, mutta virvoitusjuomaveron nosto 22 senttiin litralta kallistutti niitä lopulta enemmän kuin vahvempia oluita.

Virvoitusjuomavero nosti mietojen oluiden hintaa enemmän kuin alkoholiveron korotus kallistutti vahvempia oluita.

– Kyllä tässä on ilmeinen ristiriita, jos verotuksen tarkoituksena on vähentää alkoholin kulutusta, Ussa sanoo.