Jemenissä siepattu tutkija: Värvääjät kiinnostuneita Suomen muslimeista

Musliminuorten radikalisoituminen ei parane Syyriasta palaavien islamistitaisteilijoiden eristämisellä. Tutkija Atte Kalevan mielestä eristäminen vain lisää radikalisoitumista. Kalevan mukaan suurin vastuu on muslimiyhteisöllä.

politiikka
Atte Kaleva.
Atte Kaleva Porin Suomi-Areenalla 16. heinäkuuta.Yle

Osa suomalaisista muslimeista radikalisoituu. Ilmiö järkyttää muslimiyhteisöä.

Tutkija Atte Kaleva tuntee tutkimusaiheensa. Pari vuotta sitten ääri-islamistisen terroristiverkoston asemiehet pitivät Jemenissä panttivankinaan Atte ja Leila Kalevaa 139 päivän ajan.

Kalevan mukaan Suomessakaan ei olla turvassa ääri-islamilta.

– Suomessa on muslimeja ja heitä tulee koko aika lisää. Ja osa radikalisoituu. Tämä on semmoinen fakta, jota ei oikeastaan voida kieltää.

Ääri-islam kiinnostaa myös tyttöjä

Kaleva arvioi, etteivät sosiaalihuolto, kirkko tai poliisi voi vaikuttaa ilmiöön. Radikaali islam vetää puoleensa paitsi nuoria miehiä, myös iäkkäämpiä sekä entistä enemmän naisia ja tyttöjä. Radikalisoitumista tulisi torjua imaamien toimesta muslimiyhteisön sisällä.

Alkukesän uutiset kymmenistä Syyriaan ja Irakiin Suomesta lähteneistä taistelijoista ovat järkyttäneet Suomen somaliyhteisöä.

Saido Mohamed työskentelee Ihmisoikeusliitossa asiantuntijana. Mohamedin mukaan nuorten radikalisoituminen on somaliyhteisölle uusi ilmiö, johon on törmätty vasta parin viime vuoden aikana.

Jos muslimit eivät olisi niin alttiita provosoitumaan, heitä provosoitaisiin vähemmän. Silloin myös dialogi alkaisi toimia

Atte Kaleva

– Suurimmalla osalla vanhemmista, joiden nuoret lähtevät mukaan tämän tyyppisiin radikaaliryhmiin, ei ole minkäänlaista tietoa siitä mihin nuori on joutunut. Asiasta pitää puhua, jotta vanhemmilla olisi enemmän tietoa kenen puoleen huolestunut vanhempi voi kääntyä.

Terroristijärjestöt etsivät uusia jäseniä

Kalevan mukaan esimerkiksi terroristijärjestö al-Shabaabissa etsitään aktiivisesti radikaaleja länsimaisia nuoria.

– Tietysti, jos on sotilaskoulutusta, niin silloin varmasti on suurempi käyttöarvo. Myös muista erikoistaidoista voi olla hyötyä. Mutta kyllä ihan kaikki käy, kunhan vaan on altis mielen palo tähän liikkeeseen. Kyllä se on oikeastaan se tärkein kriteeri siinä.

Kaleva arvelee, että nuoren saa radikalisoitumaan jonkinlainen vieraantumisen kokemus yhteiskunnastamme ja ulkopuolisuuden tunne omasta kulttuurista ja valtaväestöstä.

– Tällaisesta jihadismista voi hyvin saada onttoon elämäänsä täytettä, ja lisäksi ainakin paljon hyviä ystäviä sen kestäessä.

Poliittiset puolueet eivät tavoita

Demokraattisessa yhteiskunnassa yhteisiin asioihin vaikutetaan politiikan kautta. Toiminta poliittisissa puolueissa ei Kalevan näkemyksen mukaan ole nuorelle radikaalille realistinen vaihtoehto. Salafijihadistinen liike kategorisesti kieltää kaiken poliittisen toiminnan. Liikkeen jäsen kokee, että on väärin asettaa Allahin tilalle maallinen hallitsija.

Kaleva on kehottanut islamofobisia kannanottoja antaneilta käymään joskus moskeijassa. Siellä tapaa ihan tavallisia mukavia ihmisiä.

Muslimiväestön puolestaan ei tulisi Kalevan mukaan pahoittaa mieltään asiasta kuin asiasta.

– Sitten kun he pystyvät nauramaan sille, kun sanon joitakin heidän pyhästä kirjastaan Koraanista tai Muhammadista, olisipa hauska juttu. Jos he eivät olisi niin alttiita provosoitumaan, heitä provosoitaisiin vähemmän. Silloin myös dialogi alkaisi toimia.