Näkökulma: Ramadan-arkea Istanbulissa

Muslimien juhlakuukausi on paljon muutakin kuin uutiskuvista tutut pyhiinvaeltajat Mekassa. Ramadan tuo arkeen juhlatunnelmaa, mutta myös käytännön ongelmia, kirjoittaa Lotta Nuotio Turkista.

Yle maailmalla
Lotta Nuotio
Lotta Nuotio

Kun ilta hämärtyy Istanbulin keskustan Taksim-aukiolla, tiivistyy koko päivän odotus hartaaksi hiljaisuudeksi, jota säestää vain lavalta soitettu perinteinen musiikki. Jälleen yksi pitkä ja kuuma paastopäivä on päättymässä, ja aukiolle katetuissa pöydissä odotetaan, että päivän paaston päättävä Iftar-ateria voi rukouskutsun myötä alkaa. Monilla muillakin Istanbulin aukioilla tarjotaan ilmaiset iftar-ateriat läpi kuukauden, sillä köyhien auttaminen kuuluu osana pyhään kuukauteen.

*Kuka tahansa voi aistia *tilanteen hartaan odottavan tunnelman, vaikka itse ei paastoaisi. Läheskään kaikki Istanbulin 15 miljoonaa asukasta eivät paastoa, mutta jokaiseen tämä kuukalenterin yhdeksäs kuukausi vaikuttaa jotenkin – vähintään koristeltujen minareettien tuomana maiseman muutoksena ja kaupungin hienoisena hiljentymisenä.

Nyt jo vuosien ajan kesäkuukausiin osunut Ramadan vaikuttaa paljon myös lomanvieton ajankohtaan. Loma ei monien mielestä ole parhaimmillaan, kun moni maallistunutkin turkkilainen pidättäytyy juomasta alkoholia, joko omasta vakaumuksestaan tai paastoavien kanssaeläjien kunnioituksesta. Paastoavat eivät voi myöskään viettää aikaa ulkona tai rannalla, sillä se voi vettä juomattomalle olla jopa vaarallista.

Tieraivo selvästi lisääntyy paastokuukauden aikana.

Ramadan aiheuttaakin arkista päänvaivaa. Eri mediat täyttyvät paaston lähestyessä ohjeista ongelmatilanteisiin: Jos harjaan hampaani ja nielen vahingossa vettä, pilaako se paastoni? Miten uskonoppineet suhtautuvat purukumiin? Entä rannalla kauniiden vartaloiden katselun aiheuttamat tuntemukset? Paasto kun on syömisen ja juomisen lisäksi pidättäytymistä myös muista ruumiin nautinnoista.

Päivän paasto yhdistettynä ainaisiin Istanbulin liikenneruuhkiin tuo myös haasteita. Ramadanin aikana saattaa lyhyellä matkallakin nähdä useita kiihkeitä, kuskien välisiä riitoja liikenteen seisoessa – hermo ei meinaa kestää ruuhkaa nälkäisenä matkalla iftar-aterialle. Tieraivo selvästi lisääntyy paastokuukauden aikana.

Silti jopa salitreeni on mahdollista paaston aikaan, salit ja urheilulehdet täyttyvät vinkeistä. Mihin vuorokauden aikaan kannattaa treeninsä sijoittaa ja kuinka rankkaa urheilua voi ylipäänsä harrastaa? Vinkkejä ylipäänsä terveelliseen paastoamiseen jaellaan lehdissä auliisti.

Päivän paaston mahdollistaa aamuinen şahur-ateria, joka nautitaan juuri ennen auringonnousua. Istanbulissakin yhä kulkee perinteisiä rummuttajia, jotka herättävät naapuruston väen ajoissa aamupalalle. Moderni aika on kuitenkin lähes saanut nämä rummuttelijat katoamaan. Herätyskellojen lisäksi älypuhelimiin saa ladattua kaikenlaisia sovelluksia, jotka kertovat vaikka Mekan suunnan ja ilmoittavat rukous- ja paastonaikaiset ateria-ajat.

Kun auringon laskuun ajoittuva rukouskutsu lauletaan Taksim-aukiolle viritetyltä juhlalavalta, on päivän odotus ohitse. Ihmiset ympärilläni ottavat varovaisen ensimmäisen huikan vettä ja aloittavat ateriansa keitolla. Täällä jaettu ateria on hyvin arkinen sisältäen alkukeiton, pääruuan ja kuivahedelmiä, mutta iftar-ateriat ovat parhaimmillaan varsinainen kulinaristinen juhla. Vaikka ei paastoaisi, on vaikea hillitä itseään syömästä liikaa ruokaa notkuvista iftar-pöydistä. Ei ihme, että tutkimusten mukaan turkkilaiset keskimäärin lihovat paastokuukauden aikana.

Paastokuukausi päättyy heinäkuun loppupuolella alkavaan pyhään, sokerijuhlaan. Silloin nimen mukaisesti syödään ja juhlitaan vielä lisää. Loppujen lopuksi niin Ramadanissa kuin sen päättävässä pyhässäkin ajan vietto suvun ja muiden läheisten kanssa on se kaikkia täällä asuvia yhdistävä asia.

Ylen toimittajien kolumneja maailmalta voi tänä kesänä kuunnella myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa Radio Suomessa torstaisin klo 18.03 sekä Radio 1:ssä perjantaisin klo 21.35 ja lauantaisin klo 17.15.