Cheek-buumi näkyy myös lasten etunimissä – katso tämän hetken suosikkinimet

Suositut etunimet vaihtelevat vuosittain ja usein trendinimien joukossa voi bongata esimerkiksi suomalaisten julkisuuden henkilöiden etunimiä.

viihde
Cheek Provinssirock 2014
Cheek esiintyi Provinssirockissa kesäkuussa.Tommi Parkkinen

Hiphop-artisti Cheek, oikealta nimeltään Jare Tiihonen, on eittämättä yksi suomalaisista suurjulkkiksista.

Hänen vaikutuksensa suomalaiseen kulttuuriin on kuitenkin jopa stadionkeikkojakin laajempi, sillä vuoden 2013 selvästi eniten suosiotaan kasvattanut poikien etunimi oli Jare.

– Nämä julkisuuden henkilöt selkeästi vaikuttavat etunimien suosioon. Samalla tavalla viime vuonna Robin nousi suosioon ja nimi pääseekin vuonna 2015 kalenterinimeksi. Tyttöjen nimissä esimerkiksi Erin on tällä hetkellä suosittu, kertoo nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala.

Erikoisuuden tavoittelu suosittua

Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa annetaan poikkeuksellisen erikoisia nimiä, mikä näkyy siinä, että suosituimpiakin nimiä annetaan vain alle kahdelle prosentille ikäluokasta.

Viiime vuosien kotimainen nimitrendi on ollut keksiä lapsille täysin yksilöllisiä nimiä.

Karpalo, Kastanja, Leinikki, Kevät ja Kide ovat luontoaiheisia, erikoisempia tyttöjen nimiä. Pojille taas annetaan maskuliinisempia luontonimiä kuten Jyly, Leimu, Repo, Routa tai Talvi, Saarelma-Paukkala luettelee.

Vuonna 2013 syntyneistä tytöistä jopa kuusi prosenttia sai nimen, jota ei ole kenelläkään muulla. Pojilla luku oli neljä prosenttia.

– Luontoaiheisten nimien lisäksi toinen suosittu tapa keksiä erikoisia nimiä on muunnella jo olemassa olevia. Esimerkiksi nimistä Sonja ja Tanja on taipunut nimiä Henja, Inja, Lenja ja Vinja.

Ketkä antavat ja mitä nimiä?

Suomessa ei ole tehty tutkimusta siitä, minkälaiset vanhemmat erilaisten nimien taustalla on.

Saarelma-Paukkalan mukaan kuitenkin Ruotsissa ja Englannissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että eri sosiaaliluokissa on erilainen nimenantokulttuuri.

– Usein alempien sosiaaliluokkien perheissä annetaan lapsille hienompia nimiä. Kun taas ylemmät sosiaaliluokat antavat enemmän sellaisia perinteisiä nimiä. Meilläkin Suomessa on sellainen trendi, että kirjoitetaan vaikka nimi Nico c-kirjaimella tai Alexandra x-kirjaimella, koska se vaikuttaa hienommalta, Saarelma-Paukkala sanoo.

Suomessa on melko perinteinen ja pysyvä etunimien kymmenen kärki. Vaikka trendinimien vaihtuvuus näkyykin sadan suosituimman nimen listalla, ikivihreät nimet eivät koskaan menetä suosiotaan täysin.

– Tytön nimet kuten Eeva ja Leena ovat aina suosiossa, eivätkä ne koskaan kuulosta täysin mahdottomilta. Pojilla taas Matti ja Antti ovat tällaisia ikivihreitä etunimiä.

Näin laki säätelee nimiä

Suomessa on nimilaki, joka säätelee varsin tarkkaan sen, minkälaisen nimen lapselle saa antaa.

Tytölle ei saa antaa pojan nimeä ja päinvastoin. Nimi ei saa olla kotimaisen nimikäytännön vastainen, eli siinä ei esimerkiksi saa olla numeroita. Yksi tarkimmin harkituista asioista on lakiin kirjattu sääntö siitä, ettei nimi saa aiheuttaa lapselle haittaa.

– Nimilaki on hyvin tulkinnanvarainen, joten maistraatin henkilökunta ja kastavat papit joutuvat miettimään missä raja menee. Harvoin vanhempien kanssa ryhdytään nimistä väittelemään. Joskus kuitenkin tulee sellaisia tapauksia, että nimeä ei kertakaikkiaan voi hyväksyä, Saarelma-Paukkala kertoo.

Käytännössä nimilakia siis noudatetaan melko löyhästi. On paljon esimerkiksi nimiä, joita on annettu sekä tytöille että pojille. Esimerkki tällaisesta on nimi Tuisku.