Vaasan espanjansiruetanat saatiin tuhottua – asiantuntija skeptinen

Vaasan Kotirannalta löytyi kesällä 2012 satojen espanjansiruetanoiden kanta. Sinnikäs tulokaslaji oli vallannut itselleen sillanpääaseman kaupungin palstaviljelmän läheisyydestä. Viheralueyksikkö kääräisi hihat ja yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa tätä tappajaetanaksi kutsuttua nilviäistä alettiin nitistämään ensi tilassa.

ilmiöt
Mies tutkii espanjansiruetanan esiintymää Vaasan Kotirannalla.
Juha Kemppainen / Yle

Vaasan kaupungin viheralueyksikön työjohtaja Jorma Berg on juuri käynyt läpi alueen josta etanat pari vuotta sitten löytyivät. Mies ei ole uskoa silmiään. Ainoa epäsuora todiste tappajaetanan oleilusta alueella on halkaisijaltaan vajaan viiden sentin paksuinen reikä maassa, ruohikon keskellä. Tähänkin reikään Berg muistaa ladanneen aimo annoksen etanamyrkkyä.

– Mä olin aika skeptinen sen suhteen, mitenkä tämä myrkky tehoaa, mutta se on ollut yllättävän tehokas. Se on siinä mielessä hyvä, että se ei ole lemmikkieläimille vahingollinen, ja se tehoaa ainoastaan näihin etanoihin.

Nimenomaan myrkkykuuri näyttäisi olleen etanoille viimeinen niitti. Bergin tilastoista ilmenee, että kesällä 2013 tehtyjen etanakeräystalkoiden jälkeen kanta lähti uuteen kasvuun aika nopeasti. Vasta myrkyn ilmestyessä tilastoihin, populaatio alkoi harventua vinhasti. Ennen myrkytyksiä työtä tehtiin käsipelillä hartiavoimin.

– Käytiin monta kertaa päivässä blokkaamalla ne alueet läpitte, keräämällä ne yksitellen pois ja hävittämällä.

Pulleat etanat hävitetään polttamalla

Rumban päätteeksi etanoista täynnä olevat sangot kaadettiin isoon tynnyriin ja hävitettiin polttamalla. Tämä on käytännössä ainoa varma keino poistaa yksilöt luonnosta varmuudella ilman, että mahdollisia munia jää muhimaan kaatopaikalle tai kompostiin.

Kaadettiin etanat tynnyriin ja heitettiin tuli perään.

Jorma Berg

Riihimäellä, jossa tappajaetanaongelma on räjähtänyt käsiin, kaupunki on hankkinut erillisiä etanaroskiksia, joihin kaupunkilaiset voivat kuljettaa keräämänsä etanat. Näin radikaaleihin toimenpiteisiin ei siis ainakaan toistaiseksi Vaasassa tarvitse turvautua.

Jättietana kulkee ihmisen jalanjäljissä

Teoriassa espanjansiruetanan levinneisyysalue noudattelee samaa linjaa puutarhojen kanssa: siellä missä on puutarha, on myös tappajaetanan potentiaalinen koti. Tällä hetkellä esiintymien pohjoisin raja kulkee Oulu–Kajaani-linjalla. Suomeen laji on rantautunut ensimmäisenä Turkuun Ruotsin kautta. Vaasan esiintymät ovat Bergin mukaan tiettävästi ainoat pohjalaismaakunnissa.

Berg huokaisee, että tuholainen on puhtaasti ihmisen aiheuttama ongelma. Kotipuutarhojen lisääntyessä sinne istutettavien kasvien juurien mullissa voi muhia espanjansiruetanoiden munia. Kaksineuvoisena eläimenä yhdenkin yksilön esiintyminen on kohtalokas, sillä se voi tuottaa yksistään satoja jälkeläisiä. Tämä saa Jorma Bergin mietteliääksi.

­­– Joo, ei mihinkään itsetyytyväisyyteen ole mitään asiaa. Tätä joutuu varmasti kaksi–kolme vuotta seuraamaan, vaikka tilanne olisi kuinka hyvä. En usko, että tämä tilanne on vielä tällä selvä. Tämä on liian helppo ratkaisu.