Keskussairaala eri mieltä ministerin kanssa - synnytykset ovat lähipalvelua

Länsi-Pohjan keskussairaalassa ei hyväksytä synnytysten lopettamista. Keskussairaalan mielestä synnytykset ovat lähipalvelua - toisin kuin sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ajattelee. Sairaalassa kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, jolla pyritään säilyttämään synnytykset.

Kotimaa
Sanna Määttä, Riku Hast ja vastasyntynyt poikavauva Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ampuu kovilla pieniä keskussairaaloita, kuten Länsi-Pohjaa. Rädyn mielestä esimerkiksi synnytykset voidaan keskittää suurempaan yksikköön, koska ne eivät ole lähipalvelua.

– Onko synnytystoiminta lähipalvelua? Ei se ole, eikä sen sitä tarvitse olla, Räty sanoo sanomalehti Kalevan haastattelussa.

Päivi Väre
Ylilääkäri Päivi Väreen mielestä synnytykset ovat nimenomaan lähipalvelua.Jarno Tiihonen / Yle

Länsi-Pohjassa asiassa ajatellaan päinvastoin. Sairaanhoitopiirin johtajaa sijaistava patologian ylilääkäri Päivi Väre sanoo, että synnytykset ovat mitä suurimmassa määrin lähipalvelua.

– Ihmiset asuvat tällä alueella ja saavat lapsensa täällä. He käyvät neuvolassa ja neuvolasta erikoissairaanhoidossa, jossa tehdään esimerkiksi synnytysarvioita. Arvioiden tekeminen on helpompaa, jos meillä on kokemusta synnytyksistä ja silloin hoitoketju on saumaton, toteaa Väre.

Synnytykset ovat mitä suurimmassa määrin lähipalvelua

Päivi Väre

Synnärien puolesta kerätään nimiä

Länsi-Pohjassa kerätään nimiä synnytysten säilyttämisen puolesta. Kansalaisaloitteen "Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta" voi allekirjoittaa myös netissä.

Aloitteella pyritään muuttamaan uuden kiireellisen hoidon asetuksen vaatimusta lastenlääkäreiden päivystyksestä. Väreen mukaan se on asetuksen suurin ongelma, joka ratkaisee aika monessa paikassa synnytysten keskittämisen.

– Karkeasti ajatellen varmaan HUS on ainoa, joka pystyy järjestämään sen täydellisesti. Pienillä lievennyksillä päivystysringissä pystytään käyttämään myös erikoistuvia lääkäreitä. Meilläkin on lastenlääkärivajetta, joten se aiheuttaa huolta ja ongelmaa, Väre sanoo.

Tuhannen synnytyksen vaatimus

Kiireellisen hoidon asetuksessa on otettu kantaa myös synnytysten minimimäärään vuodessa. Tällä hetkellä asetukseen on kirjattu vaatimus valmiudesta hoitaa tuhat synnytystä. Siinä ei siis vaadita suoraan tuhatta synnytystä.

– Kun luin asetusta, niin ainakin itse tulkitsin, että valmiudet jos on, niin pienemmänkin määrän voi synnyttää. Tietysti valmiuksien ylläpitäminen on kallista, toteaa Väre.

Asetus on nyt lausuntokierroksella ja siihen odotellaan viimeisimpiä muutoksia.

– Alunperinhän siinä oli tuhannen synnytyksen raja, sitten se poistettiin ja nyt se taas lisättiin. Tämä on ollut tällaista aaltoliikettä, Väre kuvaa.

Synnyttäjiä toivotaan Ruotsista

Länsi-Pohjassa synnytyksiä on vuodessa noin 650. Lisää synnyttäjiä on toivottu saatavan Ruotsin puolelta.

Tilastoista nähdään, että alle tuhannen synnytyksen sairaaloissa osaaminen on aivan huippua ja meillä se on huippua.

Päivi Väre

– Siitä on keskusteltu ja sitä on toivottu. Joitain äitejä sieltä on tullut. Mutta tuntuu, että Ruotsin puolella järjestelmä on toiminut vähän jäykästi. Maksusitoumuksia on annettu tietylle ajalle ja lapsi onkin päättänyt syntyä aikaisemmin.

350:tä synnyttäjää Ruotsista ei ole mahdollista saada.

– Tuskin. Ikärakenne siellä on aika samanlainen kuin Suomessa.

Länskän laatu maan huippua

Länsi-Pohjan synnytykset ovat laadullisesti aivan Suomen huippua.

– THL:n tilastot ovat meille hyvin edulliset. Tilastoista nähdään, että alle tuhannen synnytyksen sairaaloissa osaaminen on aivan huippua ja meillä se on huippua. Olimme jossain vaiheessa Suomen paras. Me osaamme hoitaa asiat, Väre kehaisee.

Länsi-Pohja ei pärjää ilman sairaalaa

Väre näkee sote-uudistuksessa ja synnytysten keskittämisessä ristiriitaa.

– Kun sote-uudistuksessa puhutaan lähipalveluiden säilyttämisestä, niin näen, että päivystysasetuksen muuttamisella vain kasvatetaan kilometrejä. Siinä on pikkuisen ristiriitaa.

Meri-Lapissa sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluva teollisuuden keskittymä. Sekin puoltaa sitä, että alueella on oltava sairaala.

– Meillä on satamat, junan läpikulkuliikenne, kolme suurta tehdasta. Me tarvitsemme aktiivisen, hyvän ja toimivan sairaalan ja tämä on ollut sellainen. Minusta on harmillista, jos tällaisella asetuksella saadaan pikkuhiljaa hiipumaan nämä palvelut.