Satavuotiaille puutarhatontuille kloonikaverit – "Vastaanotto on ollut riemastuttava"

Hartaasti odotetut puutarhatontut ovat palanneet vuosien jälkeen Asikkalan Urajärven kartanolle. Alkuperäiset satavuotiaat tontut ovat saaneet rinnalleen 3D-tulostimella tehdyt kaksoisolennot.

ilmiöt
Puutarhatonttuja Urajärven kartanon puistossa.
Niko Rönkkö / Yle

Urajärven kartanoa isännöineet sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman toivat 1910-luvulla Euroopan matkoiltaan viisi puutarhatonttua. Huonoon kuntoon menneet tontut lojuivat vuosia varastossa, mutta tänä kesänä ne pääsivät jälleen yleisön nähtäville entistä ehompina.

Alkuperäiset satavuotiaat tontut eivät oikein jaksa enää tehdä puutarhatöitä, joten niitä voi ihailla sisätiloissa. Kartanon puiston Tonttulassa niitä sijaistavat 3D-tulostimella kvartsihiekasta muovipolymeerin avulla tehdyt kaksoisolennot.

Tontut ovat yleisön suosikki, kertoo restauroija Juha Toivio.

– Vastaanotto on ollut riemastuttava. Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, että näkevät sekä nämä kopiot Tonttulassa että alkuperäiset tuolla sisällä.

Urajärven tonttuja kaivattiin niin kovasti, että paikallinen kyläyhdistys keräsi rahat niiden kunnostukseen ja kopioiden tekemiseen.

Juha Toivio on tonttujen lisäksi paikkaillut myös muun muassa ketun, kauriin ja pöllön. On mahdollista, että myös eläinhahmot palaavat puutarhaan.

– Kaikki esineet on skannattu ja niistä on tietokonemalli olemassa. Jos resurssit antavat myöten, muitakin hahmoja palautetaan puutarhaan.

Puutarhatontut ovat kaivostyöläisten jälkeläisiä

Kuten Urajärven tontut, koko puutarhatonttuperinnekin on lähtöisin Keski-Euroopasta. Siellä tontut alkoivat yleistyä porvariperheiden puutarhoissa 1800-luvun lopulla.

Nykynäkökulmasta puutarhatonttu on pikemminkin mauton kuin muodikas, mutta sadan vuoden takaisessa Suomessa tonttu oli uusi tuulahdus Euroopasta.

– Kun vertaa uusia tonttuja näihin vanhoihin, niin siinä on ero, joka vaikuttaa suhtautumiseen. Uudet tontuthan ovat suoraan sanoen korneja, kun taas näitä vanhoja tonttuja voi sanoa korkealaatuiseksi käsityöksi, sanoo Kansallismuseon yli-intendentti Jouni Kuurne.

Kartanon viisi tonttua edustavat perinteisiä tonttutyyppejä: Osa on uutteria uurastajia, osa laiskureita, ja onpa mukana yksi musikaalinen tonttukin.

– Puutarhatonttujen perimmäinen lähtökohta on ilmeisesti kaivostyössä, joten kaivostyö ja maan muokkaus ovat klassisten puutarhatonttujen ominta aluetta, valaisee Kuurne.

Sittemmin tonttujen työt ovat keventyneet. Klassisista puutarhatontuista löytyy puutarhureiden lisäksi lukutoukkia ja laiskottelijoita.

– Puutarhatontut ovat joka tapauksessa hyvin positiivisia hahmoja, ne ovat kilttejä ja ahkeria, kertoo Jouni Kuurne tonttujen yleispiirteistä.