Lama-ajassa ja nyky-Suomessa nähdään paljon samaa – "Osuuskunnille olisi tilausta"

1990-luvun lopussa lama-ajan Suomessa perustettiin osuuskuntia työttömien työllistämiseksi. Suuri osa tuolloin perustetuista osuuskunnista on jo lopettanut toimintansa. Keski-Pohjanmaalla arvellaan, että tulevaisuudessa yhä useampi kiinnostuu yrittäjyydestä ja osuuskuntia perustetaan ahkerammin.

talous
Kuvassa nainen erilaisten materiaalien äärellä.
Kuvassa nainen erilaisten materiaalien äärellä.Petri Puskala / Yle

Lama-aikana Suomessa perustettiin useita osuuskuntia, joiden tarkoituksena oli hankkia työttömille töitä. Suuri osa lama-aikana perustetuista osuuskunnista on jo vaipunut unholaan, mutta vuonna 1997 perustettu kannuslainen osuuskunta Kannustava porskuttaa edelleen.

Toiminta on samanlaista, mutta jäseniksi eivät hae enää ainoastaan työttömät. Pätkätöiden aikaa elettäessä moni hakeutuu osuuskunnan jäseneksi, jolloin töiden laskutus hoidetaan osuuskunnan kautta.

Oman yrityksen perustamiseen on aina sellainen kynnys.

Marja Taskinen, osuuskunta Kannustavan jäsen

Toinen osuuskunnan jäseneksi hakeutuva ryhmä ovat osaajat, jotka epäröivät oman toiminimen perustamista. Osuuskunnan suojassa on helpompaa kokeilla omia siipiään.

– Oman yrityksen perustamiseen on aina sellainen kynnys. En myöskään tykkää paperihommista, tykkään tehdä töitä. Sen vuoksi osuuskunta oli minusta hyvä vaihtoehto. Suosittelen sitä kaikille, joilla on joku liikeidea, sillä osuuskunnassa on hyvä kokeilla omia siipiään ja mikä sen mukavampaa kuin huomata niiden kantavan, Kannustavan jäsen Marja Taskinen sanoo.

Osuuskunnilla on kysyntää sote-puolella

Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä uskoo, että suomalainen yhteiskunta on kokenut murroksen, jonka seurauksena yrittäjyys on yhä useamman tähtäimessä. Järkkälä veikkaa osuuskuntia syntyvän varsinkin sote-puolelle.

– Ihmiset varmasti perustavat esimerkiksi päiväkoteja osuuskunnan nimellä. Tietysti se on positiivinen asia, että yrittäjyyttä lisätään, oli se sitten yksityisen toiminimen tai osuuskunnan kautta, Järkkälä toteaa.

Kyllä se nyt siltä näyttää, että tässä on niin paljon samaa kuin 90-luvun alussa, että osuuskunnille olisi tilausta.

Leena Heikkilä, osuuskunta Kannustavan hallituksen puheenjohtaja

Kotihoidon tukipalvelut ovatkin Osuuskunta Kannustavan kysytyin palvelu. Varsinkin iäkkäämmät kyselevät siivousavun perään. Satu Heinonen työskenteli Himangan kunnan leivissä, mutta työmäärä väheni koko ajan. Lopulta hän irtisanoutui ja aloitti Kannustavassa kotihoidon tukipalvelujen parissa.

– Sitten vain tuli se tilanne, että päätin liittyä jäseneksi. Hommia tuli koko ajan ja ne vain lisääntyvät. Voi sanoa, että tämä on varma työpaikka, Heinonen kertoo.

Osuuskunta Kannustavan jäsenenä 1990-luvun lopusta toiminut Leena Heikkilä näkee Suomen nykyisessä tilanteessa paljon samaa kuin noin kaksikymmentä vuotta sitten.

– Kyllä se nyt siltä näyttää, että tässä on niin paljon samaa kuin 90-luvun alussa, että osuuskunnille olisi tilausta. Tämä on hyvä yritysmuoto työttömille ja pätkätyöläisille, joilla on taitoa tehdä, nykyisin Kannustavan hallituksen puheenjohtajana toimiva Heikkilä sanoo.

Osuuskunnista ei kerrota tarpeeksi

Kannuksessa moititaan muun muassa TE-toimistoa ja kouluja siitä, etteivät ne kerro osuuskunnista työnhakijoilla ja opiskelijoille. Taskisen ja Heinosen mielestä osuuskunnista myös liikkuu väärää tietoa, joka asiantuntijan olisi hyvä korjata työnhakijoille.

– Puhutaan, että osuuskunnan jäsenmaksu on hirvittävän suuri, provikat ovat valtavia ja hyväksikäyttöä on puolin ja toisin. Kaikenlaista ihmeellistä tarinaa löytyy. Ne pitäisi oikaista, Taskinen sanoo.