Kuka hoitaa asiasi, kun et siihen enää itse pysty?

Vanhusväestön määrän lisääntyessä yhä useampi joutuu miettimään, kuka hoitaa raha- ja muita asioita, kun siihen ei enää itse kykene. Pankit ja sosiaaliviranomaiset suosittelevat tekemään edunvalvontavaltuutuksen.

terveys
Mies laittaa rahaa lompakkoon
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Millä tavoin ja kenen haluaisin hoitavan raha- ja muita asioitani, jos sairastun vakavasti tai kykyni tehdä päätöksiä heikkenee vanhana?

Edunvalvontavaltuutus voi tuntua kaukaiselta asialta, mutta se on järkevää ennakointia tulevaisuuden varalle.

Vanhusten määrän kasvaessa edunvalvonnan lisääntyneeseen tarpeeseen on törmätty myös Helsingin sosiaaliviraston kotihoidossa.

– Yleensä ensimmäinen signaali on se, että laskuja on kertynyt sinne kotiin, ja niitä löytyy sieltä täältä. Monesti asiakkaat tuovat laskuja hoitajalle, että mitä hän tekee näiden kanssa. Isolla osalla vanhuksista edunvalvonnan tarve liittyy muistisairauteen, kertoo Helsingin kotihoidon kaakkoisen piirin päällikkö Jaana Nummijoki.

Suurimpien pankkien mukaan vain harvalla vanhuksella on edunvalvontavaltuutus (siirryt toiseen palveluun), jossa luotettu henkilö on määrätty valmiiksi. Monen ikääntyneen raha-asioista huolehtivat lapset tai muut sukulaiset. Heillä voi olla vanhuksen tiliin käyttöoikeus tai laskuja maksetaan valtakirjalla.

Nordea pankin Helsingin aluejohtaja Jorma Pirinen suosittelee edunvalvontavaltuutusta myös riitojen välttämiseksi.

– Joskus sukulaisten välille saattaa syntyä riitatilanteita, miten asioita on hoidettu tai jätetty hoitamatta. Jo sukusovun näkökulmasta tämä edunvalvontavaltakirja on erittäin hyvä.

Pankeissa soivat hälytyskellot tietyissä tapauksissa

Osuuspankki
Tommi Parkkinen/Yle

Pankeista vakuutetaan, että läheisten tekemät väärinkäytökset ovat harvinaisia yksittäistapauksia, ja pankeilla on asiakkaiden varojen hupenemisen varalle varotoimenpiteitä.

OP-Pohjolasta painotetaan, ettei pelkkä muistisairauteen sairastuminen vie ihmisen itsemääräämisoikeutta omaisuutensa suhteen.

Pankit seuraavat ikääntyneen raha-asioiden hoitoa tarkemmin vain, jos havaitaan jotain erityistä.

– Jos ne rahankäyttötavat ja tottumukset muuttuvat poikkeuksellisesti eli rahankäyttö kasvaa merkittävästi. Silloin se herättää helposti kysymyksen, onko kaikki kunnossa. Silloin esimerkiksi valtakirjalla tapahtunut nosto tai tilinkäyttöoikeus pannaan poikki, ja tehdään maistraatille pyyntö edunvalvojan määräämisestä, kertoo OP-Pohjolan lakiasiain johtaja Taina Kallio.

Nordean Jorma Pirinen puolestaan sanoo, että pankissa soivat hälytyskellot, jos vanhuksen asioita hoidetaan pitkään valtakirjalla. Valtakirjan aitous pyritään myös vahvistamaan soittamalla valtuuttajalle.

Pankkien lisäksi myös läheiset ja sosiaaliviranomaiset voivat hakea maistraatista edunvalvojaa, mikäli vanhuksen kunnon huomataan heikentyneen.

Ikäihmiset ovat usein tässä tilanteessa helpottuneita, toteaa Helsingin kotihoidon päällikkö Jaana Nummijoki.

– Se on yleensä siinä kohtaa huojennus. Ettei tarvitse enää ottaa huolta niistä suurista raha-asioista. Se on iso apu, kun joku ryhtyy hoitamaan raha-asioita, jotka ovat olleet kovin vaikeita.

Nummijoki arvioi, että pelkästään heidän asiakkaistaan noin 700:lle on määrätty edunvalvoja.