Jättipalsami on ovela vieras – Mikkelin Emolassa palsamisota kyttäilyvaiheessa

Sitkeä vieraslaji saattaa yllättää vielä vuosien hiljaisuuden jälkeenkin.

luonto
Jättipalsami
Yle

Mikkeliä halkoo joki, jolla on monta nimeä. Emolan kohdalla se on Rokkalanjoki ja siellä käydään ankaraa kaupunkitaistelua. Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu jättipalsami oli vielä kolme vuotta sitten voimansa tunnossa. Silloin Emolan seura puuttui asiaan ja aloitti vastatoimet.

Emolan jokiaktivisteihin kuuluva Saara Ryhänen kertoo, että kolme vuotta sitten yhden illan jättipalsamisaalis oli 15 jätesäkillistä. Tänä kesänä saalis oli enää viiden säkin suuruinen.

– Talkoita on pidetty kolmena kesänä. Nyt rupeaa näyttämään, että se tuottaa tulosta. Juuri tällä viikolla siellä ei näytä olevan yhtään jättipalsamia, mutta jos tarkkaan katsottaisiin, voitaisiin löytää pieniä yksittäisiä versoja.

Saara Ryhänen kertoo, että ensimmäisenä kesänä talkoot olivat rankkoja. Isot kasvit olivat puolen ranteen paksuisia ja niitä sai nyhtää maasta ihan tosissaan.

– Olemme yrittäneet putsata aina yhden alueen kerrallaan, jotta uutta siemenpankkia ei syntyisi.

Pidä kurissa jättipalsamisi

Jättipalsami on puutarhan karkulainen. Sitä voi kuka tahansa kasvattaa omassa pihassaan kunhan pitää huolen, että se ei leviä muualle. Jos jättipalsami on nurmikon ympäröimässä kukkapenkissä, se on helppo pitää kurissa kiertämällä kukkamaata ruohonleikkurilla. Mutta jos kasvin päästää vaikka takapihalle leviämään, se leviää sieltä myös luontoon.

Kukinta alkaa yleensä heinäkuun alkupuolella. Saara Ryhänen sanoo, että kasvi on helpoin havaita ja tuhota, kun kukat alkavat avautua. Silloin se erottuu hyvin muun kasvillisuuden seasta. Jos kukinta ehtii pitkälle ja kasvissa on jo valmiita siemeniä, kasvin hävittämisyritykset on tuhoon tuomittu.

– Leviäminen vain kiihtyy, jos sinne pöheikköön menee kasveja heiluttelemaan. Jokaisessa kasvissa on satoja siemeniä ja kasvi poksauttelee niitä ympäristöön hyvän matkan päähän emäkasvista.

Ongelma myös metsätaimikoille

Jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Miksi?

– Ongelma on, että se leviää voimakkaasti ja tukahduttaa muuta luonnonvaraista kasvillisuutta. Lehdot ovat sille otollisia. Voimakaskasvuisena se leviää tehokkaasti ja tukahduttaa matalampia lehtokasveja. Joenpenkalta siemenet leviävät vettä pitkin pitkänkin matkan päähän, Saara Ryhänen vastaa.

Jättipalsami on ongelma myös metsän uudistusaloilla. Jos jättipalsami pääsee leviämään taimikoihin, se tukahduttaa puuntaimet.

Vaikka tilanne Rokkalanjoessa näyttääkin nyt hyvältä, ongelma ei ole vielä pois päiväjärjestyksestä. Alueella on vielä siemenpankkia kahdeksi, kolmeksi vuodeksi jäljellä, siksi jokiranta on Emolan seuran tarkan silmälläpidon alaisena. Kun on aika siirtyä seuraavaan kohteeseen, jokiaktivistit aikovat ruveta siivoamaan Likolammen rantaa.