Uusi tauti uhkaa täplärapukantoja

Suomeen rapuruttoa kestävänä istutettu täplärapu ei olekaan niin taudinkestävä kuin on luultu. Rapurutto on tuhonnut pikkujärvistä myös täplärapukantoja. Lisäksi rutto altistaa ravut lisääntymisen estävälle uudelle sairaudelle, pyrstöjalkataudille. Muuten maanantaiaamun koeravustus ennakoi hyviä saaliita.

luonto
Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen pitää käsissään kahta rapua
Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta nosti ensimmäiset koeravustuksen saksiniekat merrasta jo ennen keskipäivää. Rapukaudesta näyttäisi tulevan hyvä.Timo Leponiemi / Yle

Kesän rapusaaliista näyttää tulevan hyvä, mutta taudit saattavat verottaa tulevien vuosien rapukantoja. Paikoin rapuruttoa kestäväksi aiemmin luultu täplärapu on kärsinyt taudista, ja uhkana on lisäksi vasta tunnistettu täplärapujen lisääntymisen estävä sairaus: pyrstöjalkatauti.

Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta on huomannut, että rapurutto on tuhonnut pikkujärvistä myös täplärapukantoja. Rapurutto ilmeisesti leviää, kun täkykaloja ongitaan ruttoisista järvistä ja laitetaan syöttinä toisiin järviin. Näin täkykalat pitäisi pakastaa ennen syötiksi laittamista.

Pyrstöjalkatauti tuhoaa pyrstönjalat

Uusi sairaus pyrstöjalkatauti tuhoaa täplärapunaaraan pyrstöjalat, joihin munien pitäisi kiinnittyä. Näin munat eivät voi kehittyä poikasiksi. Tämän hetken arvelun mukaan rapurutto altistaa pyrstöjalkataudille, joka saattaa vähitellen heikentää kantoja.

Pyrstöjalkataudin kartoittaminen on vasta alkanut, eikä sen yleisyydestä ole kunnon tietoa. Aiemmin tauti on tulkittu rapurutoksi, kertoo Mika Soramäki Vanajavesikeskuksesta. Miten pyrstöjalkatauti vaivaa kotoista jokirapua, sitä ei vielä tiedetä.

Parhaat rapusaaliit ovat odotettavissa loppukaudesta

Mika Soramäki ja Petri Mäkinen kävivät maanantaiaamupäivällä koeravustamassa Hämeenlinnan Hauholla Pyhäjärvellä. Sen perustella rapuja on paljon ja kuorenkehitys on sujunut hyvin. Näin saaliiksi olisi jo kovakuorisia pyyntikelpoisia rapuja.

RKTL:n seurannan perusteella parhaat rapusaaliit ovat odotettavissa loppukaudesta. Heinäkuun lämpimät kelit voivat saada ravut liikkeelle. Viime kauden kannat hyvät kannat voivat ennakoida hyvää täplä- ja jokirapusaalista tälle vuodelle. Joki- ja täplärapukantojen rakenne oli hyvä, ja nuoria rapuja oli runsaasti kasvamassa kauden 2014 saaliiksi.

Koeravustusten perusteella täplärapujen talvehtiminen onnistui, ja lämpimän toukokuun ansiosta kuorenvaihdot ja poikasten kuoriutuminen ovat aikataulussa. Saaliit voivat olla paikoin hyviä jo kauden alussa.

Aikainen syksy ja kylmä talvi tietää heikkoa rapuvuotta

Täplärapukantojen runsaudenvaihteluun vaikuttavat syksyn ja talven lämpötilaolot. Mitä kylmempi ja aikaisempi syksy ja talvi sitä heikompi seuraavana kesänä kuoriutuva täplärapuvuosiluokka. Jokiravuilla kantojen vaihtelu ei ole niin suurta kuin täpläravulla.

Ravustuskausi alkoi maanantaina keskipäivällä ja se päättyy lokakuun lopussa. Ravustamassa käy yli 100 000 suomalaista. Vuosien 2006–2010 keskimääräinen saalis on ollut 7 miljoonaa rapua.