1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Rohdoskasvit kukkivat, nyt kiireesti keräämään!

Mesiangervo, siankärsämö, väinönputki ja horsma ovat kukkeimmillaan.

luonto
Maitohorsma kukassa.
Heli Kaski / Yle

Nyt alkavat olla viimeiset hetket kerätä yrttejä luonnosta rohdokseksi ja teeksi. Mesiangervosta, horsmasta, siankärsämöstä ja väinönputkesta saa hienoja yrttiteesekoituksia talven varalle. Etelä- ja Keski-Lapissa kukinta on pian ohi mikäli helteet jatkuvat. Yrtinkeruureissut voisivat kiinnostaa kesäturistejakin.

Kemistit eristivät mesiangervosta 1800-luvulla salisyylihapon, joka on aspiriinin vaikuttava aine. Happoa on runsaasti kasvin nupuissa ja valkoisissa harsomaisissa kukinnoissa. Tuoreista tai kuivatuista kukinnoista voi valmistaa kipuja lievittävää yrttiteetä. Juuri kiehuneeseen veteen laitetaan hautumaan vähintään viideksi minuutiksi kukintoja, keitosta ei keitetä. Yrttiteetä voi juoda pitkin päivää.

- Salisylaattikasvi voi alentaa kuumetta ja poistaa myös nesteita. Mesiangervosta saa myös mahtavan jalkakylvyn, vaikka saunassa. Voi tehdä mesiangervosta myös vastan, sanoo keruutuotetarkastaja Marja Tuominen.

Jalkakylpyä varten laita vatiin tai sankoon kasvin kukintoja ja lehtiä, ja voi vähän varttakin lisätä. Kaada päälle pieni määrä kuumaa vettä vesipadasta, anna hautua kymmenen minuuttia. Lisää sopivan lämpöistä vettä niin että jalat sopivasti peittyvät. Löylyissä ollessasi pidä jalat yrttilylvyssä.

Sopii piparkakkutaikinaan

Marja Tuominen käyttää mesiangervoa myös mausteena.

- Kalan mausteena olen käyttänyt ja voin paljastaa, että piparkakkutaikinaani tulee mesiangervoa, kertoo Tuominen.

Mesiangervo (Filipendula ulmaria) kasvaa vanhoilla niityillä, jokien ja järvien rannoilla. Kasvia ei pidä kerätä teiden varsilta tai ojista, joissa se kasvaa runsaana. Lehti kerätään ennen kukintaa. Kukinnot on helppo kuivata ihan huoneenlämmössä. Jos kukassa on ruskeaa kukinto on jo ohi.

Voimakkaasti tuoksuvia kukkia ripoteltiin ennen vanhaan lattioille tuomaan miellyttävää tuoksua ennen juhlia.

Jo muinaiset roomalaiset

Siankärsämö (Achillea millefolia) on hyvin monikäyttöinen rohdoskasvi. Ulkoisesti käytettynä kasvilla hoidetaan iho-ongelmia kuten haavoja, paiseita tai aknea. Antibakteerisesta kasvista tehdään voiteita, hauteita, kylpyjä ja linimenttejä. Kasvin sisältämät aineet laukaisevat sileiden lihasten kouristuksia, erityisesti vatsan alueella. Kukinnoista voi tehdä teetä samaan tapaan kuin mesiangervosta.

- Se on vanhimpia tunnettuja yrttejä. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät kasvin kukkaa ja lehteä avohaavoihin. Amerikan mantereelle kasvi vietiin juuri haavalääkkeeksi, sanoo Tuominen.

Tuominen käyttää kasvin lehtiä salaattina.

- Lihapulliin laitan murskattua kukintoa, antaa pikantin sävyn, Tuominen kertoo.

Mummot polttivat aikoinaan siankärsämöä piipuissa oikean tupakan puutteessa ja myös keuhko-oireita lievittämään. Kasvia nimitetäänkin akantupakiksi.

Rentun ruusu

Kivennäisiä ja hivenaineita runsaasti sisältävää maitohorsmaa (Epilobium angustifolium) on käytetty ennen eläinten rehuna.

- Ihmiset olivat huomanneet, että maitohorsma kohottaa eläinten yleiskuntoa. Kasvissa on parkkihappoja, jotka rauhoittavat. Esimerkiksi jos haluaa vatsaa rauhoittaa voi tehdä horsmateetä. Myös flunssan iskiessä tämä c-vitamiinia sisältävä kasvi voi helpottaa oloa, valistaa Tuominen.

Horsman varsi on kova ja sitä osaa ei käytetä, vain kukat kerätään. Keväällä kasvin lehdettömiä versoja voi lisätä salaattiin.

- Kahden sormen välissä vedä kukat varresta alhaalta ylöspäin. Varo mahdollisia kimalaisia, neuvoo Tuominen.

Väinönputkella keripukkia vastaan

Väinönputki (Angelica archangelica) sisältää runsaasti c-vitamiinia ja se on ollut pohjoisten asukkaiden tärkeä vihanneskasvi, jolla torjuttiin keripukkia. Sen versoja syötiin sellaisenaan. Kasvia voi säilöä monella tavalla.

- Vartta voi hillota, pakastaa, hyytelöidä tai kuivata. Siemeniä voi käyttää leivänteossa tai koristeena.

Kasvia esiintyy runsaasti napapiirin pohjoispuolella.

- Joka joella vaikuttaisi olevan oma lajikkeensa, sitä voi maistella ja tutkia kutakin makua, neuvoo Tuominen.

Kasvia myös viljellään, sillä sen juuresta saadaan aromeja likööreihin, joita kehittelivät jo 1500-luvulla eurooppalaiset munkit luostareissaan.

Kasvin furokumariiniyhdisteet voivat aiheuttaa aurinkoisella ilmalla palovammaa muistuttavia iho-oireita.

- Väinönputkea jos menee aurinkoisella ilmalla keräämään kannattaa pukeutua pitkähihaisiin paitoihin. Kokemusta on. Kasvi on myös tunnistettava varmasti, Tuominen opastaa.

Laji on rauhoitettu Oulun eteläpuolella. Kasvin tieteellinen nimi viittaa tarinaan, jonka mukaan arkkienkeli Gabriel olisi tuonut kasvin taivaasta ja opettanut ihmiset käyttämään sitä.

Lue seuraavaksi