Kaikki talviolympialaisista!

Lintujen puolustajat tyrmistyivät räkättirastaiden ampumisesta

Räkättirastaiden ampuminen marjatiloilla herättää paheksuntaa. Kokenut luontoaktiivi ei näe räkättirastaiden harventamisen ampumalla olevan sinänsä suuri vääryys, mutta poikkeusluvan hyödyntämistä ansaintamielessä hän ei hyväksy.

Kotimaa
Ammuttuja räkättirastaita
Helmi Nykänen / Yle

Räkättirastaiden ampuminen marjatiloilla on aiheuttanut närää luontoväen keskuudessa. Yle Savo kertoi eilen verkkosivuillaan, kuinka italialaiset metsästysmatkailijat ampuivat marjatilalla räkättirastaita syötäväkseen. Muun muassa Suomen Luonto -lehti jakoi linkin Facebook-sivuillaan ja moni juttua kommentoinut tuomitsi rastasjahdin epäeettiseksi.

Toisaalta räkättirastaiden metsästämistä ja syömistä puolustettiin sillä perusteella, että niitä ammuttaisiin marjatiloilla joka tapauksessa ja että ne eivät ole joutuneet elämään huonoissa oloissa ennen kuolemaansa.

Iisalmelainen lintuharrastaja ja luontoaktiivi Jarmo Yliluoma ei näe räkättirastaiden tappamisessa sinänsä suurta ongelmaa niin kauan kuin toiminta on lainmukaista ja kaikki muut keinot on käytetty. Hän pitää kuitenkin kyseenalaisena sitä, että poikkeusluvan puitteissa tehtäisiin bisnestä metsästysturismilla, koska poikkeuslupa on tarkoitettu nimenomaan taloudellisten menetysten estämiseen.

Yliluoman mielestä kaikin puolin olennaista on muistaa se, että räkättirastaiden ampuminen pesimäaikaan on poikkeus eikä sääntö. Mies pitääkin arveluttavana nykykäytäntöä, jonka mukaan riistakeskukset voivat myöntää marjanviljelijälle poikkeusluvan viideksi vuodeksi kerrallaan.

– Poikkeuslupa on sellainen, jota harkiten käytetään mutta ei säännöllisesti. Viisi vuotta on aivan liian pitkä aika poikkeusluvalle, Yliluoma toteaa.

Lain mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain muun muassa pysyvästi perustellulle kohteelle.

Riistakeskuksen mukaan poikkeusluvan myöntäminen perustelluille kohteille useammaksi vuodeksi vähentää byrokratiaa, sillä esimerkiksi moni marjanviljelijä hakee poikkeuslupaa joka kesäksi.

Muut rastaslajit vaaran vyöhykkeellä

Facebook-kommenteissa nousi esiin huoli siitä, että räkättirastaita ammuttaessa kuolisi myös muita lintuja. Jarmo Yliluoman mukaan on mahdollista, etteivät metsästäjät erota toisistaan eri rastaslajeja.

Pesimäaikaan punakylkirastas- ja laulurastaskoiraat erottuvat todennäköisesti joukosta, mutta etenkin syksyllä lajit voi helposti sekoittaa toisiinsa. Myöskään nuorten lintujen höyhenpuvut eivät ole vielä yhtä kirkkaat kuin aikuisilla linnuilla. Räkätti-, laulu- ja punakylkirastaat saattavat myös kulkea samoissa parvissa.

Ampumaan pitää ryhtyä vain, jos muuta keinoa ei ole.

Jarmo Yliluoma

– Siinä se ongelma onkin sitten, esimerkiksi syksyllä pihlajissa voi nähdä kolmea eri rastaslajia yhtä aikaa, lintuharrastaja Yliluoma selittää.

Myös harvinaisempi kulorastas muistuttaa räkättirastasta ja saattaa niin ikään liikkua muiden rastaiden joukossa. Kaikki muut rastaat ja pikkulinnut yleensäkin ovat rauhoitettuja myös pesimäajan ulkopuolella, räkättirastas ei.

Harventaako vai ei?

Vuosina 2006–2010 tehtyjen laskentojen (siirryt toiseen palveluun) perusteella Suomessa arvioidaan olevan 1,3–2 miljoonaa pesivää räkättirastasparia. Esimerkiksi talitiaista on suurin piirtein saman verran. Nettikeskusteluissa moni räkättirastaiden metsästämistä puolustava perustelikin kantaansa sillä, ettei runsas lintukanta juuri metsästyksestä kärsi ja että haittalintujen vähentämisestä on enemmänkin hyötyä.

Jarmo Yliluoman mielestä lintujen harventaminen voi yleisesti ottaen olla perusteltua joissain tilanteissa etenkin kaupunkiolosuhteissa, mutta lintujen tappamiselle pitäisi kuitenkin aina etsiä vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi kaatopaikat ovat olleet ongelmallisia, mutta nykyisin on päädytty siihen, ettei siellä olevia lokkeja ammuta, vaan ne jätteet peitellään. Useimmiten se ongelma lähtee ihmisestä. Ampumaan pitää ryhtyä vain, jos muuta keinoa ei ole, Yliluoma painottaa.