Uima-allasta takapihalla ei voi kieltää mahdollisten häiriöiden pelossa

Oma kylpytynnyri tai uima-allas pihamaalla on nykyään jo suhteellisen yleinen näky myös tiheään asutuilla alueilla. Naapurin pihalleen pystyttämä allas saattaa kiristää tunteita taloyhtiöissä, mutta toistaiseksi keskustelu on pysynyt vielä kurissa.

ilmiöt
Isä ja tytär kahlaavat uima-altaassa
Päivi Meritähti / Yle

Yksityiset, pihalle pystytetyt uima-altaat ja kylpypaljut ovat yleistymässä. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelmin mukaan Isännöintiliiton puolella keskustelu uima-altaiden ja kylpypaljujen aiheuttamista häiriöistä on pysynyt vielä toistaiseksi aisoissa.

– Vuokrattavat paljut ja uima-altaat ovat herättäneet keskustelua yllättävän vähän. Enemmänkin on jouduttu keskustelemaan luvista niissä tapauksissa, joissa asukkaat haluavat asettaa paljuja tai altaita omille pihoilleen pysyvästi. Tällöinkin kyse on yleensä siitä, mihin se iso vesimäärä tyhjennetään, tai aiheutuuko tästä häiriötä naapurustoon, Furuhjelm kertoo.

Furuhjelmin mukaan kylpypaljua tai uima-allasta ei saa tuoda pihamaalle noin vain, vaan vuokraajan tai ostajan on otettava huomioon erinäisiä asioita. Vesien tyhjentämisen lisäksi on selvitettävä se, kuka hallinnoi pihaa juridisesti.

– Tärkeää on selvittää, onko piha-alue osakkeenomistajan omassa hallinnassa vai onko se juridisesti taloyhtiön pihaa. Tämä selviää yhtiöjärjestyksestä. Usein esimerkiksi rivitalojen takapihatkin ovat taloyhtiön hallinnassa eli nämä asiat pitää aina muistaa tarkistaa, Marina Furuhjelm muistuttaa.

Uima-allas parvekkeelle?

Uima-altaan asentaminen omalle parvekkeelle kerrostalossa on asia erikseen. Moni ei tule välttämättä ajatelleeksi rakennusteknisiä asioita tai vedenohjauksesta mahdollisesti syntyviä ongelmia.

– Lakihan ei varsinaisesti kiellä uima-allasta parvekkeella eli periaatteessa osakkeenomistaja saa sen tehdä, mutta pitää miettiä sitä, onko asentamisesta haittaa esimerkiksi rakennukselle tai naapureille, ja onnistuuko vedenohjaus turvallisesti pois tai saako altaan tai paljun ylipäänsä täytettyä ilman vesivahinkoriskiä, Marina Furuhjelm luettelee.

Furuhjelm arvelee, että vahinkovastuun lisäksi vedentyhjennys voikin olla yksi niistä asioista, joita paljun vuokraaja tai uima-altaan ostaja ei tule ajatelleeksi.

– Suurin osa taloyhtiöistä on ollut sitä mieltä esimerkiksi ilmalämpöpumppujen osalta, että vedet tulisi johtaa niistä viemäriverkostoon, eli ei saa kaataa maahan tai rakennusten viereen. En osaa teknisenä asiantuntijana vastata tähän, miten tulisi toimia kun ollaan pihalla, mutta tästä voi tulla hyvinkin se ongelma. Vettähän ei pysty esimerkiksi tyhjentämään pois parvekkeelta sadeaukon kautta, koska puhutaan sen verran isosta vesimäärästä, Furuhjelm sanoo.

– Myös vuokrapaljufirmat voisivat neuvoa asiakkaita vedentyhjennyksen suhteen avoimemmin, mutta veikkaan markkinatilanteen tuntien, että tämä monimutkaistaisi vuokrausprosessia sen verran paljon, ettei asiakkaita neuvota tyhjennyksestä. Toki tässä on myös se puoli, että paljuja vuokrataan niin erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Kannattaa siis kääntyä taloyhtiön puoleen, mikäli ei ole varma miten toimia, Furuhjelm neuvoo.

Mahdollisten häiriöiden perusteella ei voi kieltää

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm arvioi, että äänihaitat ja niistä nousevat kysymykset ovat kasvussa taloyhtiöissä. Hän arvelee, että yksi syy tähän on ihmisten halu viettää yhä enemmän aikaa ulkona ja pihoilla.

– Luulen, että tässä on paljolti kyse siitä, että halutaan yhä enemmän sitä tekemistä perheelle juurikin pihalla, ja samalla kun paljut ja uima-altaat yleistyvät, niin varmasti asia nousee vielä laajempaan keskusteluun, ja joudumme myös ottamaan tähän kantaa Isännöintiliitossa, Furuhjelm sanoo.

Taloyhtiö ei puolestaan voi kieltää esimerkiksi paljun vuokraamista nojaten ennakolta mahdollisiin häiriötekijöihin äänten tai muun käyttäytymisen suhteen.

– Taloyhtiö ei voi lähteä ennakkoon tuomitsemaan ihmisiä siitä, että he tulevat häiritsemään naapureita. Jälkikäteen se on tietysti helpompaa, jos voidaan osoittaa, että on ollut vaikkapa liikaa vieraita tai on kuulunut häiritsevää ääntä. Ennakkoon mahdolliseen häiriökäyttäytymiseen ei siis voida puuttua, ja on myös vaikeaa rajata, millainen ulkonaoleminen on häiritsevämpää kuin toinen, Furuhjelm muistuttaa.