Kuhmo-talo täydentää Kamarimusiikin luonnetta

Vuonna 1993 valmistunut Kuhmo-talo on lunastanut olemassaolonsa moneen kertaan. Konserttitalo rakennettiin Kuhmon Kamarimusiikin tarpeeseen konserttitilasta.

kulttuuri
Kuhmo-talon etuovi
Harri Nousiainen / Yle

Kuhmo-talo valmistui 23 vuotta sen jälkeen, kun 21-vuotias muusikko Seppo Kimanen lähestyi Kuhmon Musiikkiyhdistystä kirjeellä, jossa hän kertoi järjestävänsä Kuhmossa musiikkikurssin ja kamarimusiikkifestivaalin.

Vuonna 1970 pienestä alkanut tapahtuma kasvoi nopeasti, ja ennen pitkää Kuhmossa tarvittiin oikeaa konserttitaloa.

– Totta kai tällaisen talon saaminen vaikutti siihen, millainen festivaalista sittemmin tuli. Sitä minä olen usein miettinyt, että miten festivaaliin olisi vaikuttanut se, jos vanhaa ja jyhkeää suojeluskuntatalo Korpilinnaa ei koskaan olisi purettu, pohtii Kuhmo-talon johtaja Matti-Jussi Pollari.

– En itse ehtinyt koskaan käymään Korpilinnassa, mutta olisiko festivaali saanut toisenlaisen luonteen sen kautta?

Pollari sanoo, että kunnianhimoinen musiikin tekeminen vaatii oikeaa konserttisalia.

– Sen vuoksi Kuhmo-talo rakennettiin. Nämä muut siunaukset ovat tulleet meille kuhmolaisille siihen päälle, Pollari viittaa talon monipuoliseen käyttöön viihdekonserteista yksityisiin juhlatilaisuuksiin.

Kamarimusiikki merkittävin yksittäinen tapahtuma Kuhmo-talolle

Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on tärkeä tapahtuma paitsi muusikoille ja yleisölle myös Kuhmon elinkeinoelämälle. Vieraiden Kuhmoon jättämä euromäärä on huomattava. Matkailutuloja kertyy Kuhmoon kamarimusiikkitapahtumasta noin 2,5 miljoonaa euroa.

Kamarimusiikin viikkoina loppuunmyytyjä konsertteja on kaksi tai kolme päivässä.

Matti-Jussi Pollari

Kaksi kamarimusiikkiviikkoa ovat tärkeitä myös Kuhmo-talolle.

– Kuhmon kamarimusiikin aikaan meillä käy lähes kolmannes vuosittaisesta kävijämäärästä. Se on aivan eri luokkaa kuin normaalisti, vaikka täysiä saleja on muulloinkin. Mutta Kamarimusiikin viikkoina loppuunmyytyjä konsertteja on kaksi tai kolme päivässä, kertoo Kuhmo-talon johtaja Matti-Jussi Pollari.

Kuhmo-talossa vierailee kamarimusiikin aikaan yli 20 000 ihmistä, eikä pelkästään konserttivieraita.

– Osa tulee katselemaan ihmisvilinää ja käymään kahvilla, osa muuten vain. Laskin, että esimerkiksi viime vuonna yleisömäärä konserteissa oli keskimäärin lähes 600 henkeä. Kamarimusiikin konsertitkin ovat noin 15 prosenttia koko vuonna järjestettävistä konserteista, Pollari kertoo.

Kuhmo-talon aula
Harri Nousiainen / Yle

Kaksiviikkoinen Kuhmon Kamarimusiikki on Kuhmo-talolle ja sen henkilökunnalle todellinen voimainponnistus. Henkilökuntaa on koko ajan riittävästi paikalla, ja kaikkiin mahdollisiin ja yllätäviinkin tapahtumiin pystytään reagoimaan nopeasti.

Hoidamme taloa kuin instrumenttia, jonka joku sitten ottaa käyttöönsä.

Matti-Jussi Pollari

Siinä missä huippumuusikko virittää soittimensa konserttia varten, samoin Kuhmo-talo viritetään tapahtumaa varten valmiiksi.

– Ajattelemme valmistautumisen instrumenttivertauksen kautta – hoidamme taloa kuin instrumenttia, jonka joku sitten ottaa käyttöönsä. Kuhmo-talohan ei järjestä tilaisuuksia, vaan puleeraamme puitteet ja paikat kuntoon, ja tilat soivat niin hyvin kuin vain soida voivat, Matti-Jussi Pollari kuvailee.

– Ojennamme tämän instrumentin tilaajan käteen järjestipä hän täällä konsertin, kokouksen, anopin syntymäpäivät tai mitkä juhlat tahansa. Meille riittää se, että talo on kunnossa ja sitä käytetään oikein.