Asiantuntijan arvio: Tuhansille ihmisille ei myönnetä Suomessa verkkopankkitunnuksia

Syrjintälautakunnan mukaan S-Pankin menettely oli välillistä syrjintää, koska pankki ei hyväksynyt virolaista passia tunnistamisasiakirjaksi. S-Pankki on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.

talous

Tuhannet ihmiset voivat jäädä yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle, koska heille ei myönnetä Suomessa verkkopankkitunnuksia, sanoo ylitarkastaja Päivi Keskitalo vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Asiaa ei ole hänen mukaansa tilastoitu, mutta tapauksia arvioidaan olevan jopa yli 10 000. Keskitalo kertoo, että ongelmia pankkien kanssa on ensi sijassa sellaisilla ihmisillä, joille Suomi on myöntänyt muukalaispassin ja joiden passissa on merkintä varmentamattomasta henkilöllisyydestä.

– He tulevat maista, joissa ei pysty saamaan henkilöpapereita, esimerkiksi ei ole viranomaisia tai valtio on romahtanut, hän selventää.

– Kun he saavat oleskeluluvan Suomessa, heille myönnetään muukalaispassi. Passiin tulee merkintä varmentamattomasta henkilöllisyydestä. Pääsääntöisesti verkkopankkitunnuksia ei saa, jos muukalaispassissa on tällainen merkintä.

Keskitalo luonnehtii Suomea pankkiorientoituneeksi yhteiskunnaksi: osa julkisista palveluista on siirtynyt verkkopankkitunnusten taakse, eli niitä ei ole mahdollista käyttää ilman verkkopankkitunnuksia.

– Jos verkkopankkitunnuksia ei saa, ikään kuin jää osittain yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Suomalaisessa yhteiskunnassa siitä seuraa isoja ongelmia.

Vähemmistövaltuutetun toimisto saa säännöllisesti yhteydenottoja aiheesta, Keskitalo sanoo.

"Pankin toiminta hätävarjelun liioittelua"

Syrjintälautakunta tiedotti tiistaina päätöksestä (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan S-Pankin menettely pankkipalveluissa oli ollut välillistä syrjintää.

Tiedotteessaan lautakunta toteaa, ettei S-Pankki ollut myöntänyt asiakkaalle verkkopankkitunnuksia, koska tämän virolaista passia ei ollut hyväksytty tunnistamisasiakirjaksi.

Syrjintälautakunnan mielestä passin hyväksynnälle ei ollut estettä lainsäädännössä tai muissa virallisohjeissa.

– Tässä tapauksessa pankin toiminta vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta. Pankin ohjeet perustuivat rahanpesulakiin ja lakiin sähköisestä tunnistamisesta, sanoo syrjintälautakunnan sihteeri Juhani Kortteinen.

– Pankilla on ollut ajatus, että lähtökohtaisesti kaikki ulkomaalaiset asiakkaat muodostavat suuremman riskin kuin muut rahanpesun suhteen. Tämän takia pankki on ilmeisesti pitäytynyt siinä, että se luottaa vain suomalaisiin asiakirjoihin.

Syrjintälautakunta kielsi pankkia jatkamasta "yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastaista menettelyä". Lisäksi se asetti S-Pankille 5 000 euron suuruisen uhkasakon.

S-Pankki on valittanut syrjintälautakunnan päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, kertoo S-Pankin operatiivisen ohjauksen päällikkö Henna Koski.

– Valitus on lähtenyt eteenpäin. Olemme myös muuttaneet ohjeistustamme siten, että pankkitunnukset myönnetään sekä suomalaisen että EU–ETA-alueen viranomaisen myöntämien henkkarien perusteella.

Koski sanoo, ettei asiassa ole koettu ongelmaa yleisemmin.