Breivik-kirjailija Åsne Seierstad: ”Olen oppinut, että aika ei paranna”

Norjan terrori-iskuista on kulunut kolme vuotta. Oslon keskustan hallintokortteliin ja Utøyan saarelle tehdyissä iskuissa kuoli 77 ihmistä. Iskuista hengissä selvinneiden elämä muuttui hetkessä. Kirjailija Åsne Seierstad kirjoitti iskuista ja tappajasta kirjan.

Ulkomaat
Toimittaja ja kirjailija Åsne Seierstad kirjoitti kirjan Norjan terrori-iskuista ja tappaja Anders Breivikistä.
Toimittaja ja kirjailija Åsne Seierstad kirjoitti kirjan Norjan terrori-iskuista ja tappaja Anders Breivikistä.Yle

Norjalainen kirjailija ja toimittaja Åsne Seierstad seurasi tiiviisti Oslon ja Utøyan iskujen oikeudenkäyntejä. Hän järkyttyi tappaja Anders Breivikin kylmyydestä, jolla tämä kuvaili tekojaan. Hän päätti käydä tarkasti läpi tapahtumien taustat ja kirjoittaa iskuista kirjan.

Seierstadin kirja Yksi meistä julkaistiin Suomessa kesäkuussa. Se kertoo paitsi Breivikin elämän myös monien uhrien tarinat lapsuudesta iskuihin asti.

– Kaikkein surullisinta oli tutustua näiden nuorten ihmisten elämään, seurata heidän elämäänsä aina syntymästä asti. Tavallaan kirjoitin heidät takaisin elämään, ja kun lähestyin kirjassani heinäkuun 22. päivää, tiesin, että minun on pakko tappaa heidän kynälläni, sanoo Seierstad.

– Kirja on tarina yhteisöllisyydestä, rakkaudesta ja ystävyydestä. Nämä nuoret olivat läheisiä toisilleen ja kuuluivat omaan yhteisöönsä.

Breivik oli lapsi, joka ei osannut leikkiä

Åsne Seierstad

– Myös Breivik pyrki epätoivoisesti johonkin yhteisöön, hän halusi olla osa perhettä ja halusi ystäviä ja rakkautta. Hän ei silti onnistunut ikinä saamaan, Seierstad tiivistää.

Breivikin kylmäverisyys tyrmistytti

Seierstad seurasi iskujen oikeudenkäyntejä ja tyrmistyi Breivikin asenteesta.

– Muistan, miten kylmäverinen Breivik oli ja miten harkitusti ja kylmästi hän kertoi kaikista tapahtumista, Seierstad muistelee.

Breivikin lapsuus oli vaikea. Hänestä ei pidetty huolta, ja äidillä oli mielenterveysongelmia. Breivik oli ensimmäisen kerran psykiatrisessa arvioinnissa jo 4-vuotiaana.

– Hän oli lapsi, joka ei osannut leikkiä. Häntä hakattiin. Lapsuuden kokemukset ja Breivikin luonne johtivat siihen, että jokin hänessä murtui jo varsin varhain, kertoo Seierstad.

Breivikin oudot kirjeet

Åsne Seierstad sai Breivikilta kirjeitä pyydettyään tältä haastattelua.
Åsne Seierstad sai Breivikilta kirjeitä pyydettyään tältä haastattelua.Yle

Seierstad sai Breivikiltä pari kirjettä pyydettyään tältä haastattelua kirjaansa varten. Kirjeet olivat varsin aggressiivisia.

– Hän kirjoittaa, että "viillän häntä terävämmin kuin kukaan muu", Seierstad lukee kirjeestä.

– Ja hän kokee minut "vaarallisena saalistajana".

Seierstadin mielestä menetysten kanssa pitää oppia elämään.

– Sen olen oppinut, että aika ei paranna. Nuorten vanhemmilta opin sen, miten voi elää menetyksen kanssa. He eivät halua torjua tapahtumia. On parempi elää säilyttäen muiston menetetystä tyttärestä tai pojasta sydämessään, Seierstad kertoo.

Vegard Wennesland selvisi Utøyalta

Vegard Wennesland selviytyi hengissä Utöyan saarelta kolme vuotta sitten.
Vegard Wennesland selviytyi hengissä Utöyan saarelta kolme vuotta sitten.Yle

Breivikin isku oli poliittinen. Se kohdistui Norjan työväenpuolueeseen. Utøyalle oli kokoontunut puolueen nuorisojärjestön jäseniä kesäleirille. Vegard Wennesland oli Utøyalla ja selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä piiloutumalla lukittuun rakennukseen. Hän näki Breivikin ampuvan ystäviään kuoliaaksi.

– Lukitsimme ovet. Breivik hän yritti päästä sisään ja ampui ikkunan rikki. Hän ei silti onnistunut, koska olimme lukinneet ovet, muistelee Wennesland.

– Välillä tuntuu niin surulliselta, ettei jaksa muuta kuin maata sängyssä ja vain hengittää. On ymmärrettävää, että joku tekee niin, koska niin vaikea siitä oli selvitä. Parasta kuitenkin on, jos siitä kaikesta voi oppia jotain, Wennesland sanoo hiljaa.

Hän painottaa, että väkivaltaiset äärioikeistolaiset tuntuivat ennen kaukaisilta, mutta nyt ne ovat todella lähellä, ja on erittäin tärkeää taistella niitä vastaan.

Parempi kehittyä ihmisenä kuin vihata

Norja yritti selvitä iskuista demokratian, yhteisöllisyyden ja rakkauden voimalla. Nyt Norjassa herätellään keskustelua ideologiasta ja vihasta iskujen takana. Terroriteot myös synnyttivät vihaa.

– Tietysti tunsin vihaa, tappoihan Breivik ystäviäni ja jonkun pojan, tytön tai lastenlapsen. Minusta on luonnollista vihata Breivikiä sen takia. Emme tosin silloin puhuneet kovin paljon asiasta, Wennesland sanoo.

Wennesland on valmistunut iskujen jälkeen Lähi-idän tutkimuksen maisteriksi ja saanut työpaikan. Hän ei halua antaa vihalle valtaa vaan kehittyä ihmisenä.

– Yritän välttää vihan tunnetta. Minusta tämä on paras keino selviytyä kokemuksesta. On lähes kosto Breivikiä kohtaan, että elämässä menee hyvin. Se, että joku yrittää tappaa sinut ja sinusta tuleekin parempi ihminen. Se on paras kosto, Wennesland naurahtaa.

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa TV2:ssa ti 22.7. klo 21.00