Tutkimus: Jopa yli seitsemänkymppiset voivat lykätä muistisairauksia

Suomalaistutkijat ovat selvittäneet kahden vuoden aikana, että ikääntyvien ohjaaminen terveisiin elämäntapoihin ja muistitreeneihin voi siirtää merkittävästi muistin ja ajattelun kangistumista. Laaja tutkimus on ainutlaatuinen.

Kotimaa
eläkeläiset jumppaavat jumppasalissa
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Muistisairauksia voidaan ehkäistä hyvin yksinkertaisilla keinoilla, osoittaa tuore tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä neljän tutkimusyksikön yhteisessä tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvien muistia ja ajattelutoimintoja voidaan parantaa kohentamalla elämäntapoja ja tekemällä muistiharjoituksia.

Tutkimukseen osallistui 1 260 kotona asuvaa 60–77-vuotiasta, joilla oli kohonnut riski muistisairauteen. Riskiä kasvattavat esimerkiksi ylipaino, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Tutkittavat valittiin eri puolilta Suomea: Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta, Turusta, Seinäjoelta ja Oulusta.

Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kahteen ryhmään, joista toiselle annettiin tehostettua elintapaohjausta kahden vuoden ajan. Tehostettuun elintapaohjaukseen kuului muun muassa ravitsemusneuvontaa, liikuntaa, muistiharjoittelua ja sosiaalista toimintaa. Muistia harjoitettiin muun muassa tarkoitukseen tehdyllä tietokoneohjelmalla, jota tutkittavat saattoivat käyttää myös itsekseen kotona.

Kahden vuoden jälkeen havaittiin, että tehostettua elämäntapaohjausta saaneet henkilöt suoriutuivat paremmin monipuolisesti muistia ja ajattelua mittaavista kokeista. Myös osallistujat olivat tyytyväisiä tutkimukseen ja vain 11 prosenttia heistä keskeytti.

Poikkeuksellinen tutkimus toi tärkeitä tuloksia

Tapa tehdä tutkimusta oli täysin uudenlainen ja tutkimuksen laajuus poikkeuksellinen.

– Tämä on maailman ensimmäinen tutkimus, jossa on pyritty puuttumaan elintapoihin ja jossa on mukana näin monta henkilöä, toteaa tutkimusryhmän johtaja, professori Miia Kivipelto.

Tutkijat ovat innoissaan tuloksista, sillä ne ovat hyvin selvät ja merkittävät. Professori Kivipelto iloitsee muun muassa siitä, että tehostetun elintapaneuvonnan ja muistiharjoitusten vaikutukset näkyivät erityisesti yli 70-vuotiailla.

– Näyttää siltä, ettei silloinkaan ole liian myöhäistä tehdä jotain, tutkimusjohtaja tiivistää.

Lähivuodet paljastavat lisää

Tutkimusta jatketaan vielä viisi vuotta samojen osallistujien kanssa. Tuona aikana selvinnee sekin, miten kauan muistisairauksien puhkeamista voidaan lopulta lykätä.

Lähivuosina selvitetään etenkin sitä, miten elämäntapaohjaus vaikuttaa Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä esimerkiksi elämänlaatuun ja ihmisten toimintakykyyn. Lisäksi tutkijat selvittävät, miten toimintatapa voisi vaikuttaa terveydenhuollon kustannuksiin.

Kivipellon mukaan tutkimus ja sen tulokset kiinnostavat laajalti. Tutkimus sai runsaasti kansainvälistä huomiota, kun tutkijat esittelivät sitä pari viikkoa sitten Kööpenhaminassa.