Parasta ennen, hyvää myöhemminkin – Suomi on ruokahävikin mallimaa

Pelkän parasta ennen -päiväyksen perusteella heitetään paljon syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Silti tilanne Suomessa on paljon parempi kuin useimmissa länsimaissa.

Luonto ja ympäristö
Ruokaostoksia kaupan liukuhihnalla
Yle

Parasta ennen -päiväyksellä varustetut elintarvikkeet ovat usein syömäkelpoisia vielä jonkin aikaa päiväyksen umpeuduttuakin, vaikkei maku olisikaan enää aivan parhaimmillaan. Silti paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään pois.

– Ruoan hinta ei tänä päivänä ole useimmille ihmisille hirvittävän korkea. Jos päiväys tulee vastaan, niin sitten vaan hankitaan uutta, jotta se olisi vielä parempaa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri arvioi.

Katajajuuren mielestä ihmisten tulisi tutkia tarkemmin itse ruokaa ja sen kuntoa parasta ennen -päiväyksen sijaan.

– Kyllähän se palautuu meidän keittiötaitoihin, että erotamme milloin parasta ennen -tuotteet eivät haise eivätkä maistu pilaantuneelta, vaan ovat edelleen syömäkelpoisia.

Parasta ennen -merkintä kertoo ajankohdan, mihin asti tuote oikein säilytettynä kattaa valmistajan sille asettamat laatukriteerit. Sitä ei tule sekoittaa viimeiseen käyttöpäivään, joka on normaalisti säilytetylle ruoalle ehdoton takaraja.

Suomella annettavaa maailmalle

Vaikka syömäkelpoista ruokaa haaskataankin edelleen turhan paljon, on tilanne Suomessa paljon parempi kuin useimmissa länsimaissa.

Maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen kertoo, että Suomessa ruokahävikkiä syntyy noin 23 kiloa kotitaloutta kohden, kun EU:n keskiarvo on 76 kiloa.

Ruokaa kunnioitetaan ja arvostetaan, eikä sitä laiteta roskiin.

Minna Huttunen

– Siitä ei ole niin kauhean pitkä aika kun meillä on ollut puutetta ruoasta. Ruokaa kunnioitetaan ja arvostetaan, eikä sitä laiteta roskiin.

Huttusen mukaan Suomella onkin annettavaa kansainvälisessä yhteistyössä, jota tehdään ympäristöä ja ihmiskuntaa uhkaavan ruokahävikin vähentämiseksi.

Suomi on esimerkiksi mukana Pohjoismaiden yhteisessä ruokahävikkiprojektissa. Osana projektia selvitetään, voisiko päiväyskäytäntöjä jotenkin selkeyttää tai muuttaa hukkaruuan vähentämiseksi.

– Yksittäinen maa ei voi tällaista asiaa tietenkään yksin ratkaista. Se, että tehdään alueellista yhteistyötä, on todella tärkeää, koska se lisää meidän painoarvoa kansainvälisellä foorumilla. Saamme todella jotain aikaan, kun meitä on useampi toimija saman asian takana, Pohjoismaiden ministerineuvoston projektin ohjausryhmään kuuluva Huttunen kertoo.

Pohjoismaiden lisäksi ruokahävikkiä pyritään vähentämään yhteistuumin myös EU:n ja YK:n tasolla.

Kaupoille turvallisuus tärkeää

Pohjoismaiden ruokahävikkiprojektin ensimmäisen vuoden tulokset valmistuvat syyskuussa. Vielä ei siis tiedetä, vaikuttaako yhteistyö elintarvikkeiden parasta ennen -merkintöihin.

Tietysti kaikessa täytyy olla lähtökohtana elintarviketurvallisuus.

Kari Luoto

Päiväysmerkintöjen muuttaminen vähentäisi sekä kauppojen että kuluttajien ruokahävikkiä. Viime vuosina kauppojen hävikkiä ovat pienentäneet mm. lahjoituskäytäntöjen selventäminen sekä entistä kehittyneemmät ennustejärjestelmät, joiden perusteella asiakkaiden ostoksia voidaan ennakoida.

– Nyt selvitetään, pystyisikö parasta ennen -päiväystä mahdollisesti joustamaan jossain vaiheessa lisää. Tietysti kaikessa täytyy olla lähtökohtana elintarviketurvallisuus, joka on kuluttajille todella tärkeä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.