Näkökulma: Lohduton näkymä jää mieleen vuosikausiksi

Joskus toimittaja sattuu maailmanpolitiikan polttopisteeseen kuin sattumalta. Näin kävi Ylen Moskovan kirjeenvaihtajalle Marja Manniselle, kun malesialainen lentokone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa.

Yle maailmalla
Marja Manninen malesialaisen matkustajakoneen turmapaikalla Graboven kylän lähistöllä Ukrainassa heinäkuussa 2014.
Marja Manninen malesialaisen matkustajakoneen turmapaikalla Graboven kylän lähistöllä Ukrainassa heinäkuussa 2014. Yle

Graboven kylä on vain 60 kilometrin päässä Donetskin kaupungista itään. Matka sinne kestää kuitenkin autolla kolmisen tuntia. Tie on paikoin lähes kulkukelvoton.

Saavun kylän laajalle peltoaukiolle kuvaajani kanssa varhain perjantaiaamuna. Edellisiltana tapahtuneesta lento-onnettomuudesta on kulunut 16 tuntia. Paikalla on vasta muutama muu toimittaja ja kuvaaja.

Malesialaiskone putosi keskelle Itä-Ukrainan kapinallisten valvomaa aluetta. Onnettomuuspaikkaa vartioivat Donetskin kansantasavallan nostoväen sotilaat aseinaan rynnäkkökiväärit.

Täällä pätevät vain vallan itselleen ottaneen kansantasavallan määräykset. Turma-alueelle pääsee vain, jos on saanut hallinnolta laminoidun lupalapun. Meillä sellainen on.

Näkymä pellolla on lohduton. Tiedän, että se jää mieleeni vuosikausiksi.

Pudonneen koneen osia, matkustajien tavaroita, ruumiita ja ruumiinosia on kaikkialla, mihin katse osuu: pitkin peltoa, ojissa, kyläteillä. Myöhemmin osia löytyy yli neliökilometrin alueelta.

Annan kuvaajalleni ohjeen: älä kuvaa ruumiita. Ohjetta ei ole helppo noudattaa, sillä menehtyneitä on joka puolella. Onnettomuudessa kuolivat kaikki koneessa olleet 298 ihmistä.

Kapinalliset ovat päästäneet alueelle joukon Ukrainan hätätilaministeriön työntekijöitä.

Kyse on isosta poikkeuksesta. Normaalitilanteessa Ukrainan hallinnon edustajilla ei ole kapinallisten alueelle mitään asiaa.

Joukon johtaja jakaa määräyksiä.

– Ottakaa kepit ja valkoiset nauhat ja merkitkää ne paikat, joista löytyy ruumiita tai niiden osia.

Joukko lähtee etenemään tiiviissä rivissä pitkin peltoa. Keppejä nauhoineen alkaa ilmestyä sinne tänne.

Kapinalliset seuraavat merkintää, mutta eivät osallistu itse työhön. Myöhemmin joidenkin heistä väitetään olleen humalassa. Tilanne on sen verran järkyttävä, että se ei olisi ihme.

Pääsemme kiertämään aluetta, josta löytyy pääosa koneen hylystä. Koneen mustat laatikot on ehditty jo viedä pois. Laaja alue on aivan mustana palaneista koneen osista.

Tien varressa lojuu melkein vahingoittumattomia passeja. Joku on ehtinyt käydä läpi matkustajien tavaroita. Tuntuu ihmeeltä, että ne eivät ole palaneet.

Parin metrin päässä koneen hylystä, tien toisella puolella istuu joukko kyläläisiä. Yksi kertoo nähneensä mustan savun ja holtittomasti heittelehtivän koneen syöksyvän maahan. Moni vain kuuli hirvittävän äänen.

Harva tajusi, mistä oli kyse. Räjähdyksiin ja tulitukseen on ehditty tottua, ihmishengestä on tullut halpaa, mutta miksi kukaan ampuisi alas matkustajakoneen, kysyvät kyläläiset.

Vastausta ei vielä ole, mutta kaikki pitävät selvänä, että tapaus liittyy sotatoimiin. Kyläläisten on vaikea ymmärtää, miten heidän maansa, Ukraina on voinut ajautua tilanteeseen, jonka sanotaan jo järkyttävän koko maailman vakautta.

– Kunpa meitä vain kuunneltaisiin ja tulisi rauha, itkee vanha nainen ja laahustaa kotiinsa, joka kylän muiden talojen lailla kuin ihmeen kautta säilyi ehjänä.

Onnettomuuden syyksi on varmistumassa ohjusisku, joka tuli kapinallisten alueelta. Mutta kuka ohjuksen ampui, siitä ei vielä ole pitäviä todisteita. Ukraina ja länsi syyttävät kapinallisia tukevaa Venäjää, kapinalliset ja Venäjä Ukrainan armeijaa.

Olennaista olisi selvittää, oliko teko tahallinen ja kumpaa osapuolta matkustajakoneen pudottaminen olisi hyödyttänyt vai oliko se vain hirvittävä erehdys, olipa syyllinen kuka tahansa.

Graboven kylä pelkää. Alkaako Ukrainan armeijan kostoisku jo ennen kuin perusteellinen selvitys turman syyllisyydestä on tehty?

Lähdemme takaisin Donetskiin hiljaisina ja avuttomina. Mielessä pyörii kysymys: miten Itä-Ukrainan ja muun Ukrainan välille viime kuukausina auki revitty kuilu on enää mahdollista kuroa umpeen?

Vai olisiko mieletön turma sittenkin kriisin käännekohta, joka voisi johtaa rauhanomaiseen ratkaisuun?

Ylen ulkomaankirjeenvaihtajien ja avustajien kolumneja maailmalta voi tänä kesänä kuunnella myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Radio Suomessa torstaisin klo 18.03 sekä Radio 1:ssä perjantaisin klo 21.35 ja lauantaisin klo 17.15.