Tutkimus: Untuvaiset ja höyhenpeitteiset dinosaurukset olivat luultua yleisempiä

Monikansallisen tutkimusryhmän uuden tutkimuksen mukaan monilla dinosauruksilla oli untuvainen sulkapeite kuten linnunpoikasilla. Toiset tutkijat suhtautuvat edelleen epäilevästi dinosaurusten mahdolliseen höyhenpeitteeseen.

Ulkomaat

Sulkapeitteiset dinosaurukset olivat huomattavasti luultua yleisempiä, kertoo tiedelehti Sciencessä julkaistu tuore tutkimus.

Tutkijat päättelivät Siperiasta löytyneiden 150 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilien perusteella, että höyhenet olivat dinosauruksilla arveltua paljon tavallisempia.

Tutkimusryhmän johtaja Pascal Godefroit kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että löytö "on muuttanut täysin näkemyksemme dinosauruksista".

Höyheniä kahdella erillisellä dinosaurusryhmällä

Uusi tieto perustuu höyhenpeitteisten Kulindadromeus zabaikalicus -dinosaurusten fossiilien tutkimuksiin. Kyseiset otukset olivat noin metrin mittaisia. Niillä oli lyhyt kuono, pitkät takajalat, lyhyet käsivarret ja viisi vahvaa sormea. Niiden hampaat soveltuivat kasvien pureskeluun.

Aiemmin höyhenpeitteisten dinosaurusten fossiileja on löytynyt Kiinasta. Ne olivat eläessään lihansyöjiin kuuluvia dinosauruksia.

Belgian kuninkaallisessa luonnontieteiden instituutissa Brysselissä työskentelevän Godefroitin mukaan uusi löytö siirtää höyhenten synnyn miljoonia vuosia luultua varhaisemmaksi.

– Se oli suuri yllätys. Höyheniä on löytynyt nyt kahdelta erilliseltä dinosaurusryhmältä Kiinasta ja Venäjältä. Se tarkoittaa, että näillä lajeilla oli yhteinen kantamuoto, joka saattoi elää 220 miljoonaa vuotta sitten. Silläkin luultavasti oli höyhenet, Godefroit sanoi BBC:lle.

Höyhenpeite kuin linnunpojilla

Tutkimusryhmän jäsen Maria McNamara irlantilaisesta Corkin yliopistosta kuvaili BBC:lle, että dinosaurukset eivät olleet pelkästään suomuisia olentoja. Monilla niistä oli itseasiassa pehmeä untuvainen sulkapeite kuten linnunpoikasilla.

Tutkimusryhmässä mukana ollut Bristolin yliopiston professori Mike Benton kertoi BBC:lle, että heidän tutkimuksensa tulokset eivät tarkoita sitä, että kaikilla dinosauruksilla olisi ollut höyhenet. Varsinkin monilta aikuisilta dinosauruksilta ne puuttuivat.

Hänen mukaansa osalla dinosauruksista höyhenet säilyivät läpi elämän. Toiset puolestaan saattoivat menettää sulkansa täysikasvuisina. Silloin suomut tai luiset laatat korvasivat höyhenet ihon suojana.

Bentonin mukaan tutkimuksen avainlöytö oli se, että kaikki dinosaurukset olivat ensin höyhenpeitteisiä ja lämminverisiä.

– Höyheniä käytettiin aluksi eristeenä ja viestimiseen. Vasta myöhemmin ne muokkaantuivat lentämiseen soveltuviksi, Benton sanoi.

Osa tutkijoista epäilee löydön paikkansapitävyyttä

Jotkut tutkijat kuitenkin suhtautuvat edelleen epäilevästi dinosaurusten mahdolliseen sulkapeitteeseen. Paul Barret Lontoon luonnonhistorian museosta totesi BBC:lle, että useimpien höyhenten rakenne on haarautuva.

– Nämä näyttävät sen sijaan kuin pieniltä serpentiineiltä, jotka lähtevät keskuslaatasta. Yhdelläkään linnulla ei ole missään osassa höyhenpeitettään sellaista rakennetta.

Barretin mukaan mitkään biologien käyttämät sulkien kehittymistä kuvaavat mallit eivät sisällä vaihetta, joka vastaisi dinosaurusten fossiileista löytynyttä mahdollisten höyhenten anatomiaa.