Viranomainen ei luota kupparin hygieniaosaamiseen

Kuppauksen harjoittamiseen myönnetään toimilupia kirjavasti eri puolella Suomea. Esimerkiksi Oulun seudulla alan yrittäjät eivät ole saaneet virallisia lupia ympäristöterveydenhuollolta, sillä viranomaiset eivät tiedä mitä ohjeistusta noudattaa. Kuppareita edustava yhdistys on vienyt asian sosiaali- ja terveysministeriöön.

terveys
Veri nousee kuppaussarveen
Yle

Vanhan kansan pimeässä ja likaisessa savusaunassa tekemä kuppaus on tullut pitkän matkan tähän päivään. Nykyisin hyvää hygieniaa vaalivat niin kupparit kuin lupa- ja valvontaviranomaisetkin. Silti nämä kaksi toimijaa ovat solmussa keskenään.

Suurin ristiriita liittyy työvälineiden hygieniaan. Esimerkiksi Oulussa yksikään yrittäjä ei ole näkemyserojen vuoksi saanut kuppaamiseen virallista lupaa.

– Meille on epäselvää, että riittääkö kuppaussarvien keittäminen vai pitääkö olla desinfiointi- tai sterilointivalmiudet vai autoklaavit, kertoo Oulun kaupungin ympäristöterveydenhuollon päällikkö Irmeli Rönning-Jokinen.

Verikontakti arveluttaa viranomaisia

Kuppaamisessa hygienia on tärkeää, sillä siinä asiakkaan ihoon tehdään pieniä haavoja, joista veri imetään imukuppien avulla. Välineistä halutaan tuhota mahdolliset bakteeri-, virus- ja veritautien aiheuttajat.

– Kupparille on kunnia-asia pitää omat työvälineensä puhtaina. Saamme työvälineiden puhtaanapitoon koulutusta ja uusinta tietoa johtavalta sairaalahygienia-asioiden asiantuntijalta, kertoo Suomen Kupparit ry:n puheenjohtaja Mervi Hongisto.

Kuppareiden yhdistys on koonnut Valviran, mikrobiologian ja sairaalahygieniakouluttajan kanssa ohjeistuksia välinehuoltoon.

– Erityisesti Oulun päättäjille ne eivät kuitenkaan ole kelvanneet, Hongisto ihmettelee.

Meillä on kunnissa varmaan erilainen käytäntö.

Irmeli Rönning-Jokinen

Oulussa yli vuosi kiistelyä

Lupa-asioissa painiskellut oululainen yrittäjä Ulla Tapaninen ihmettelee kaupungin toimintaa. Myös hänen oululainen kollegansa on taistellut ympäristöterveydenhuollon kanssa lupa-asioista lähes puolitoista vuotta. Tapaninen itse haki ensimmäisen kerran toiminnalleen hyväksyntää lokakuussa 2013.

– Kaupunki pyysi useaan kertaan erilaisia selvityksiä ja mielestäni toimitin niitä perustellusti ja asiallisesti. En tiedä miksi Oulussa selvitykset eivät kelpaa, sillä muualla Suomessa lupia kyllä myönnetään, Tapaninen pohtii.

Oulun ympäristöterveydenhuollon päällikkö Irmeli Rönning-Jokinen vastaa, että Tapanisen kohdalla varsinaisen toiminnan suhteen kaupungilla ei ole ollut huomauttamista.

– Ainoastaan on tämä kuppaussarvien puhtaanapito, hän tarkentaa.

"Isot kaupungit sanovat ei kuppareille"

Oulun kaupungin ympäristöterveydenhuollon päällikön käsityksen mukaan kuppaamiseen ei ole myönnetty missään Suomen suurimmista kaupungeista lupaa.

Kuppareiden yhdistyksen jäsenistölle tehdyn pienen kyselyn mukaan tilanne ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. Kyselyn mukaan osalle terveysviranomaisista on riittänyt omavalvontasuunnitelma ja pelkkä puhelinsoitto, toiset ovat tiukemmin vaatineet valokuvia, henkilökohtaista tarkastusta ja yksityiskohtaista selontekoa välineiden puhdistamisesta.

Niiden jälkeen luvat on kuitenkin pääasiallisesti annettu.

– Meillä on kunnissa varmaan erilainen käytäntö tässä. Toisaalta ei ole tullut eteen sellaista tilannetta, että toiminnasta olisi aiheutunut asiakkaalle ongelmia, kommentoi Rönning-Jokinen.

Asia syksyllä ministeriössä

Vuoden alussa oululaiset kupparit saivat tarpeekseen kaupungin pyörityksestä. He tukeutuivat yhdistykseensä, joka vei asian sosiaali- ja terveysministeriöön.

– Halusimme, että asialle tapahtuisi jotakin. En usko, että kaupunki olisi ruvennut tätä oma-aloitteisesti selvittelemään, Tapaninen näpäyttää.

Ministeriö käsittelee asiaa syyskuussa, minkä jälkeen Valviralta odotetaan valtakunnallisia ohjeistuksia.