Miksi brändätä itsensä somessa? – "Kilpailu työpaikoista korostaa ilmiötä"

Tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan vanhoilla hyvillä käytöstavoilla voi brändätä itsensä kasvokkain pienelle joukolle kerrallaan, mutta sosiaalisessa mediassa sen voi tehdä tuhansille.

internet
Kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo
Katleena Kortesuo.Markku Karvonen / Yle

Itsensä brändäys ei välttämättä ole uusi ilmiö, mutta sosiaalisessa mediassa on ehkä hyvä miettiä, mitä itsestään kertoo. Tietokirjailija, kouluttaja Katleena Kortesuon mukaan ihmisen olisi hyvä olla esillä sosiaalisessa mediassa ammattiin katsomatta, jos haluaa tuoda omaa persoonaansa esille. Kortesuon mukaan jokainen ihminen brändää itseään koko ajan tietoisesti tai tiedostamatta.

– Sitä on toisen katsominen silmiin ja vaikkapa hymyileminen. Itsensä brändäys eli henkilöbrändäys tarkoittaa sitä, että viestii minkälainen on ihmisenä. Henkilöbrändäys on oman aidon itsensä esilletuomista, ja samalla se on myös itsensä kehittämistä, Kortesuo sanoo.

Henkilöbrändivalmentaja Heli Sirkiä muotoilee itsensä brändäämisen sosiaalisessa mediassa tavoitteelliseksi ja tietoiseksi toiminnaksi, jolla halutaan rakentaa itsestään positiivista mielikuvaa.

– Jos ajattelee esimerkiksi rakennusmiestä, joka työskentelee rakennus- tai remonttialalla niin luottamushan on hirveän tärkeää ja se, että yrityksen työntekijästä löytyy positiivista luottamusta herättävää materiaalia. Tai jos työskentelee asiantuntijatehtävissä niin on tärkeää profiloitua somessa ja netissä, Sirkiä sanoo.

Kortesuo pitää henkilöbrändäystä ammatillisesta näkökulmasta tärkeänä, koska hyvällä viestinnällä ihminen on tasapainossa ympäristönsä kanssa. Vanhoja hyviä käytöstapoja voi pitää yhtenä tapana brändätä itseään, mutta sosiaalisessa mediassa etuna on se, että sanomasi voi tavoittaa tuhansia ihmisiä.

– Työnantajan kannalta on hyvä kiinnittää huomiota sellaiseen työntekijään, joka nousee somessa pikkuhiljaa mielipidejohtajaksi, on ikään kuin hämähäkkiverkon keskuksena, jonka ympärille verkko muodostuu. Tällaiseen persoonaan kannattaa panostaa. Se lisää yrityksestä positiivista kuvaa, ja tällä ihmisellä on iso merkitys verkostolleen, hän pohtii.

Tutkija: Itsensä brändäys osa laajempaa kehitystä

Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija Katariina Mäkinen pohti kaksi vuotta sitten valmistuneessa väitöskirjassaan, millä tavalla työelämä käy ihmisen persoonallisuuteen tai miten omasta persoonasta tulee osa työtä. Hän tutki väitöskirjassaan työelämävalmennusta ja sitä, miten siinä pyritään löytämään itsestään ne puolet, jotka ovat haluttuja työelämässä.

Tutkimuksen perusteella itsensä brändääminen on osa isompaa kehitystä yhteiskunnassa. Siihen sisältyy ajatus, että korostamalla tiettyjä puolia persoonastaan, saa etua työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa tutkimuksen perusteella voi sanoa, että brändäys on ikään kuin itseään ruokkiva kehä, jota toistuvasti korostamalla, yhä useampi kokee tarvitsevansa sitä. Tämä tekee käytännöstä yleisen ja lisää muiden painetta toimia samalla tavoin.

– Ilmiö liittyy siihen, että monilla aloilla on aika kova kilpailu työpaikoista ja on ihmisiä, jotka ovat kaikki todella päteviä, joilla on hyvä työkokemus. Tavallaan se, että ihmiset pyrkivät erottumaan omaa persoonallisuuttaan korostamalla, on osa työelämää, selvittää Mäkinen.

"Somessa voi olla aito, eikä mikään mainospahvi"

Henkilöbrändivalmentaja Heli Sirkiän mukaan itsensä brändäämiselle somessa naurettiin vielä viisi vuotta sitten ja se nähtiin keinotekoisena ja huijaamisena. Henkilöbrändäys sosiaalisen median avulla nousi esille Suomessa työnhaun näkökulmasta, sanoo Sirkiä.

– Ehkä juuri sosiaalisen median kautta on tajuttu, että ihminen voi olla aito myös digitaalisissa kanavissa, eikä mikään mainospahvi, sanoo Sirkiä.

Katleena Kortesuon mukaan toiset onnistuvat brändäyksessä toisia paremmin. Hän kuvailee henkilöbrändäyksessä onnistuneiden some-profiileja ehjiksi, joita katsellessa herää tunne, että tuntee kyseisen ihmisen hyvin.

– Toisilla sitten voi olla mielenkiintoinen asiablogi vaikkapa jostakin harrastuksesta, mutta samaan aikaan sama tyyppi jakelee somekanavassa sekstistiä murjaisuja. Tällöin muille syntyy mielikuva siitä, että jompikumpi on epäaitoa; joko asiallinen kaveri yrittää olla epätoivoisesti huumorintajuinen siinä onnistumatta tai sitten epäasiallinen kaveri yrittää pysyä blogissa aisoissa, Kortesuo sanoo.