Tutkimus: Norsuilla ylivertainen hajuaisti

Ihmisillä ja muilla kädellisillä on muihin lajeihin verrattuna hyvin vähän hajujen tunnistamiseen liittyviä hajureseptorigeenejä, japanilaistutkijat kertovat.

Ulkomaat
Afrikannorsu valokuvattuna Keniassa lokakuussa 2013.
Dai Kurokawa / EPA

Tuoreen japanilaistutkimuksen mukaan norsuilla on todennäköisesti ylivertainen hajuaisti muihin nisäkäslajeihin verrattuna.

Genome Research (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan afrikannorsulla on lähes 2 000 hajureseptorigeeniä, mikä on enemmän kuin millään muulla nisäkkäällä on löydetty. Hajureseptorit tunnistavat hajuja ympäristössä.

Geenimäärä on viisi kertaa niin suuri kuin ihmisillä, yli kaksi kertaa niin suuri kuin koirilla ja lähes kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmin parhaina haistajina tunnetuilla rotilla.

Tutkijat eivät selvittäneet kunkin geenin tehtävää, mutta tutkijoiden mukaan suuri geenimäärä viittaa siihen, että norsun hajuaisti on ylivoimainen.

Tutkimuksessa verrattiin norsujen hajureseptorigeenejä 13 muun eläimen geeneihin, muun muassa hevosten, kanien, marsujen, jyrsijöiden ja simpanssien.

Tutkijat havaitsivat, että ihmisillä ja muilla kädellisillä on itse asiassa hyvin vähän hajureseptorigeenejä verrattuna muihin lajeihin. Orangeilla niitä on vain vajaat 300.

Kädellisten verraten pieni hajureseptorigeenimäärä voi olla seurausta siitä, että olemme nojanneet vähemmän hajuaistiin näön tarkkuuden kasvaessa, toteaa tutkija Yoshihito Niimura Tokion yliopistosta.

Tutkimus tukee vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen tuloksia, joiden mukaan norsut pystyvät haistamaan eron kahden kenialaisheimon, maasaiden ja kambojen välillä, Live Science (siirryt toiseen palveluun) -lehti kertoo. Maasainuorukaiset ovat osoittaneet miehuuttaan keihästämällä norsuja, kun taas kambat ovat yleensä jättäneet ne rauhaan.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset