Tutkijat: Liika yrittäminen voi vaikeuttaa kielten oppimista aikuisena

Yhdysvaltalaistutkimuksessa kielioppia oppi koetilanteessa paremmin ryhmä, joka joutui keskittymään oppimiseen vähemmän.

Ulkomaat
Kielten opiskelua lukiossa.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Liika yrittäminen voi olla syy siihen, että monien aikuisten on vaikeampi oppia vieraita kieliä kuin lasten, kertoo Live Science -lehti.

Tutkijat ovat jo pitkään epäilleet, että aikuisten suuremmat kognitiiviset taidot voivat itse asiassa olla haitaksi uuden kielen oppimisessa.

Massachusetts Institute of Technologyn tuoreessa tutkimuksessa huonommin kielioppia oppivat ne aikuiset, joita kehotettiin yrittämään oppia uuden kielen oikea lauserakenne ja kielioppi kuin ne, joille ei kerrottu, että sitä testattaisiin.

Tutkimuksessa 22-henkinen englantia äidinkielenään puhuva tutkimusryhmä joutui kuuntelemaan kymmenen minuutin ajan tekaistua kieltä. Sen sanasto koostui yhdeksästä kaksitavuisesta sanasta ja jokainen sana kuului johonkin kolmesta kategoriasta.

Osanottajia kehotettiin värittämään samalla, kun he kuuntelivat, jotteivät he keskittyisi pelkästään kieleen.

Sen jälkeen tutkijat testasivat, minkä verran koeryhmän jäsenet olivat oppineet kieltä. Jokaisen osallistujan tuli valita, mikä kahdesta sanasta tai lauseesta kuului todennäköisimmin heidän juuri kuulemaansa kieleen.

Toisessa vaiheessa sama testi tehtiin 66 koehenkilölle, mutta kolmasosaa osallistujista kehotettiin yrittämään oppia sanasto. Toista kolmannesta kehotettiin opettelemaan sanakategoriat ja kolmatta kolmannesta kategorioiden säännöt.

Jotta koehenkilöt keskittyisivät tarkoin, heitä kehotettiin painamaan nappia aina, kun he uskoivat tunnistaneensa sanastoa tai kielioppisääntöjä.

Tutkijat havaitsivat, että keskittyminen auttoi aikuisia koehenkilöitä oppimaan perussanastoa, mutta itse asiassa vaikeutti kieliopin oppimista. Keskittymään kehotettu koeryhmä sai sanastotestissä 20 prosenttia enemmän oikeita vastauksia kuin samalla värittänyt.

Kielioppitestissä tulos oli kuitenkin päinvastainen. Kuunnellessaan värittänyt ryhmä sai 20 prosenttia paremman tuloksen kuin muut.

"Lasten oppimistapa erilainen"

Tutkijoiden mukaan heidän tutkimuksensa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aikuisten pitäisi lopettaa ponnistelu kielen oppimiseksi.

Live Sciencen haastatteleman tutkija Amy Finnin mukaan lapsille on paljon helpompaa oppia kielioppia, koska he opiskelevat eri tavalla kuin aikuiset.

Oppimiseen vaikuttava muistijärjestelmä jaetaan kahteen osaan, deklaratiiviseen muistiin ja proseduraaliseen muistiin. Deklaratiivinen muisti huolehtii perustietojen kuten tosiasioiden ja sanaston oppimisesta. Proseduraalinen muistin osa puolestaan huolehtii muun muassa tapojen ja taitojen kuten pyörälläajon oppimisesta. Suuri osa tästä oppimisesta tapahtuu tiedostamatta.

Proseduraalinen muisti kehittyy varhain ja ihmiset käyttävät sitä oppiakseen monimutkaisia asioita kuten kielioppisääntöjä. Muun muassa sanaston oppimisessa auttava deklaratiivinen muisti puolestaan kehittyy hitaammin.

Siten proseduraalinen muisti toimii lapsilla deklaratiivisen häiritsemättä, joten he voivat oppia kielioppia aikuisia nopeammin, Finn sanoo.

Hänen mukaansa tarvitaan vielä paljon lisätutkimuksia sen selvittämiseksi, miten aikuiset oppivat kieliä. He aikovat tulevaisuudessa muun muassa selvittää, parantaako deklaratiivisen muistin tilapäinen tukahduttaminen aikuisten kielenoppimiskykyä.

Uutista korjattu 12.8.2014 kello 11.55: Proseduraalinen muisti toimii lapsilla deklaratiivisen häiritsemättä, joten he voivat oppia kielioppia aikuisia nopeammin. Ei siis hitaammin kuten jutussa aluksi sanottiin.