Sukelluskalastaja väijyy syvyyksissä henkeään pidätellen

Sukelluskalastaja vetää keuhkot täyteen ilmaa ja painuu uppeluksiin saalistamaan. Happilaitteita ei saa käyttää. Kalat napataan harppuunalla. Lajin SM-mitalit ratkottiin viikonloppuna Houtskarissa.

urheilu
Matti Pyykkö kalasaaliineen.
Sukelluskalastus vaatii vedenkestäviä hermoja, paksua nahkaa ja ihan kohtuullisen kokoisia keuhkoja. Laji keräsi viikonloppuna 31 körilästä Saaristomerelle, Houtskarin Mossalaan. Saaren ympärillä kisattiin lajin SM-kilpailut.

Paraisten perukoilla Houtskarin Mossalan vesillä saattoi viikonloppuna nähdä pienten mustanpuhuvien hahmojen katoavan aaltojen alle. Välillä hahmot taas nousivat pinnalle vain kadotakseen juuri, kun katsoja ehti hieraista silmiään. Käynnissä olivat sukelluskalastuksen suomenmestaruuskisat.

Sukelluskalastusta on harrastettu Suomessa niin kauan, että pitkään lajin parissa puuhannut turkulainen Tapio Salakari ei osaa sanoa, milloin harrastus on syntynyt.

– Ensimmäisen kerran suomalaiset osallistuivat MM-kisoihin Kuubassa vuonna 1967. Laji on ollut nousussa oikeastaan koko 2000-luvun.

Laji on sekä fyysisesti että henkisesti vaativa. Sukeltajat eivät saa käyttää paineilmalaitteita, eli käytännössä keuhkot vedetään täyteen ilmaa ja kalaa etsitään harppuuna kourassa, kunnes hapentarve pakottaa pintaan.

– Kalaa voi etsiä kaislikoista tai sitten voi sukeltaa väijymään kiven viereen ja iskeä, kun kala ui ohi. Laji vaatii malttia ja rauhallisuutta ja sitä, ettei luovuta. Joskus käy niin, että mennään neljä tuntia vedessä ilman, että nähdään ollenkaan kalaa.

Järjestävä seura kompastuu jo ennen maalia

Tapio Salakarin mukaan laji on suosittu etenkin Lounais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla, mutta myös sisemmällä maassa sitä harrastetaan järvivesissä.

Lounaissuomalaiset pärjäsivät viikonlopun SM-kisoissa. Miesten sarjan kirkkain mitali meni Uuteenkaupunkiin Matti Pyykölle, joka on aiemminkin voittanut useita SM-mitaleja. Sarjan pronssia voitti raumalainen Mika Karhu.

Sukelluskalastajia veneessä.
Sukelluskalastajat lähdössä vesille Houtskarin Mossalassa.Sarita Blomqvist / Yle

– Järjestävä seura ei jostain syystä yleensä pärjää kauhean hyvin omissa kisoissaan, mutta saatiin Turkuun yksi mitali, Saaristomeren sukeltajien Tapio Salakari kertoo.

Se yksi mitali meni alle 24-vuotiaille. Kisojen paras turkulainen oli juniorisarjassa kolmanneksi sijoittunut Saaristomeren sukeltajien Samuli Raitmaa, joka kilpaili ensimmäistä kertaa elämässään. Junioreiden hopea meni Raumalle Jesper Levoselle.

– Voisi sanoa, että aikuisten sarjan voitto irtosi ahvenilla. Kisojen suurin kala oli 3,8-kiloinen hauki. Yksi kilpailija sai neljä haukea, mikä on suurin määrä haukia, minkä saa kalastaa yhdessä kisassa.

Kilpailussa oli mukana kaikkiaan 31 miestä. Heistä kahdeksan kilpaili juniorisarjassa. Naisia ei tullut paikalle lainkaan.

– Mitalit oli valmiina odottamassa, mutta ei päästy jakamaan niitä.

Aallot rasittavat poltetta pahemmin

Kaksipäiväinen kisa käytiin paahteisissa olosuhteissa. Salakarin mukaan kalastajia vaivasi myös huono näkyvyys. Viikonloppuna sukeltajat viettivät merellä yhteensä 9 tuntia: lauantaina neljä ja sunnuntaina viisi.

Tapio Salakari pitää harppuunaa kädessä.
Sarita Blomqvist / Yle

– Kyllä kuumuus uuvutti miehet, mutta tuulta ei juuri ollut, joten ei ollut isoja aaltojakaan. Pääosin kalastettiin kuitenkin matalasta kaislikosta ja maksimissaan kymmenestä metristä. Kisat menivät äärimmäisen hyvin siihen nähden, että näkyvyys oli niin huono.

Salakarin mukaan kilpailun onnistumista kuvastaa se, että ainoastaan yksi kisaaja jäi kokonaan ilman saalista.

– Hyvät kalastajat löytävät kalaa, olivat olosuhteet mitkä hyvänsä. Uudet tulokkaat eivät yleensä ole useita kertoja peräkkäin hyvillä sijoituksilla. Vaatii pari vuotta, että pääsee pysyvästi hyville sijoille.

Kun kisa on ohi, kaloja ei suinkaan nakata lokeille, vaan tulille.