EK yli 60-vuotiaiden lisääntyneistä työhaluista: Myönteistä, mutta ei riitä

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari arvioi, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa pitää korottaa kahdesta neljään vuodella.

Kotimaa
EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.Yle

Yli 60-vuotiaiden suomalaisten työllisyysaste on noussut huomattavasti. 2000-luvun aikana 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut peräti 20 prosenttiyksiköllä. Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) kehitystä pidetään myönteisenä.

– Tämä on osoitus siitä, että olemme osanneet tehdä oikeita ratkaisuja niin eläkepolitiikan puolella kuin sosiaaliturvassakin. Tämä hyvä kehitys selittyy osaltaan sillä, että me olemme luopuneet työttömyyseläkejärjestelmästä ja yksilöllisestä varhaiseläkkeestä, johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta arvioi Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa maanantaina.

Suomessa 44 prosenttia 60–64-vuotiaista käy töissä. EU:n keskiarvo on 35 prosenttia. Rantahalvari myöntää kuitenkin, että yli kuusikymppisten työhaluja on voinut lisätä eläkkeiden matala taso.

– Kyllä se osittain voi johtua myös siitä. Eläkkeen korvaustasohan on suurin piirtein puolet siitä palkasta, josta eläkkeelle jäädään. Kun elinaika todennäköisesti jatkaa pitenemistään, niin elinaikakerroin tulee jonkin verran leikkaamaan eläkkeen tasoa. Jos haluaa saada kunnon eläkkeen, kannattaa jatkaa työelämässä!

Eläkeuudistusneuvottelut jatkuvat ensi viikolla

Työmarkkinajärjestöt jatkavat eläkeuudistusneuvotteluja ensi viikolla. Neuvotteluihin sisältyy eläkeikä, eläkkeen karttumissäännökset, työkyvyttömyyseläkkeestä, rahoituskysymyksistä ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen eläköitymisikä on 60,9 vuotta. Tavoitteena on, että se nousisi 1,5 vuotta kymmenessä vuodessa. EK:lle sovittu tavoite ei kuitenkaan riitä.

– Meidän arviomme on joka tapauksessa se, että vanhuuseläkeiän alaikärajaa täytyy nostaa. Sitä täytyy nostaa vähintään kaksi vuotta ja ehkä jopa neljä vuotta riippuen kokonaisuudesta, johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta sanoi.

Se merkitsisi eläkeiän nostamista 65–67 vuoteen. Rantahalvari korostaa, että sitä ei nostettaisi kertaheitolla, vaan asteittain. Hän arvioi, että eläkeikää voitaisiin nostaa neljällä tai viidellä kuukaudella vuosittain.

– Jos selviämme eläkeiän alarajan nostamisella 65 vuoteen, se voisi toteutua vuonna 2022–2023, Rantahalvari arvioi.

Syynissä osa-aikaeläke ja työttömyysturvan lisäpäivät

Rantahalvarin mukaan vanhuuseläkeiän alarajan ja muiden ikärajojen lisäksi on oleellista käydä läpi eläkkeen karttumissäännökset ja varhaiseläkejärjestelmät.

– Esimerkiksi osa-aikaeläke on eläkemuotona sen tyyppinen, että siitä voitaisiin aivan hyvin luopua. Työttömyysturvan lisäpäivät eli työttömyysturvaputki on tekijä, joka vaikuttaa erityisesti siihen, että suomalaiset siirtyvät työelämästä liian aikaisin pois, Rantahalvari sanoo.

Rantahalvarin pomo Lasse Laatunen on jäämässä eläkkeelle. Hän täyttää marraskuussa 64. Rantahalvarin mielestä hän elää, kuten opettaa.

– Käsittääkseni tekee. Hänellä on oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle siinä iässä, missä lainsäätäjä on säätänyt. Kysymys on siitä, mikä tämä ikä jatkossa on, johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari huomautti Ylen Päivän kasvossa maanantaina.