Sakkojen muuntorangaistus tekee paluuta – "Ennen nämä sentään juoksivat kassojen ohi"

Poliisin kirjoittamien sakkojen muuntorangistuksen poistaminen on lisännyt myymälävarkaiden röyhkeyttä. Monet varkaat eivät enää vaivaudu juoksemaan kassan ohi, ja jotkut saattavat jopa repiä sakkolapun paikan päällä, kertoo kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) Ylen Aamu-tv:ssä.

Ylen aamu
Sakkojen muuntorangaistustuksesta peistä taittoivat Aamu-tv:ssä kansanedustajat Kari Tolvanen ja Aino-Kaisa Pekonen.
Sakkojen muuntorangaistustuksesta peistä taittoivat Aamu-tv:ssä kansanedustajat Kari Tolvanen ja Aino-Kaisa Pekonen.

Hallituksen lakiesitys poliisin kirjoittamien sakkojen muuntorangaistusten palauttamisesta tulee eduskunnan lakivaliokuntaan tänä syksynä, arvioivat kansanedustajat Anna-Kaisa Pekonen (vas.) ja Kari Tolvanen (kok.) Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Sekä Pekonen että Tolvanen ovat eduskunnan lakivaliokunnan jäseniä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan sakkojen muuntorangaistuksen poistaminen vuonna 2008 ei ole lisännyt varattomien tekemiä näpistyksiä tai muitakaan sakkorikoksia. Kari Tolvasen mukaan muuntorangaistuksen poistaminen oli silti huono päätös, sillä se loi ihmisryhmän, joka on lain yläpuolella ja jolle yhteiskunta ei voi mitään.

– On porukka, joka esimerkiksi päivittäin hakee olutta kaupasta, kävelee ihan rauhallisesti naureskellen kassan ohi ja sanoo, että "sä et voi mulle mitään". Ennen nämä sentään naamioituivat ja juoksivat kassan ohi, mutta nyt sitä ei enää tarvitse tehdä. Jos poliisi saa tekijän kiinni ja kirjoittaa sakon, tekijä saattaa repiä sakon siinä yrittäjän edessä, Tolvanen kertoo.

Tolvasen mukaan rangaistuksettomuudesta on haittaa erityisesti pienille yrittäjille, joille yksiksin varkaus voi aiheuttaa suuren taloudellisen menetyksen. Kaupan liiton mukaan myymälävarkauksia ja näpistyksiä ilmoitetaan poliisille joka vuosi noin 47 500, ja niistä aiheutuu kaupalle vuosittain miljoonien eurojen menetykset.

Neljästä kerrasta linnaan

Valmisteltavassa lakiehdotuksessa ehdotetaan, että vastaisuudessa maksamaton sakko muunnettaisiin vankeudeksi, jos sakot maksamatta jättävä on syyllistynyt samanlaiseen sakkorikokseen neljä kertaa vuoden aikana.

Anna-Kaisa Pekonen ei kannata sakkojen muuntamista automaattisesti ehdottomiksi vankeusrangaistuksiksi.

– Pitäisi harkita yhdyskuntapalvelusta niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijä on sen kuntoinen, että hän yhdyskuntapalvelulla voi rangaistuksen suorittaa, Pekonen sanoo.

Usein toistuvia myymälävarkauksia tekevät kärsivät päihdeongelmista. Ehdotonta vankeutta muuntorangaistuksena kannattavan Tolvasen mukana vankilassa voitaisiin samalla puuttua rikoksentekijän päihdeongelmaan.

– Pannaan se päihdeputki poikki – päihdekuntoutus, velkaneuvonta – parhaimmillaan me saadaan ehkä kuntoutettua tää ihminen yhteiskuntaan, kun se tuki jatkuu yhteiskunnassa.

Pekosen ja Tolvasen mukaan tulevassa lakiesityksessä päihdehoito tullaan todennäköisesti ottamaan huomioon tavalla tai toisella. Pekonen ohjaisi päihdeongelmaisen sarjanäpistelijän ensisijaisesti päihdehuollon piiriin.

– Mieluummin voitaisiin sosiaali- ja terveyspuolen palveluja tuoda näille ihmisille avuksi siinä vaiheessa, kun näitä rikoksia on takana monta, niin ettei sinne vankilaan tarvitsisi mennä.

Oikeusministeriön luonnos lakiesityksestä on nyt lausuntokierroksella. Tolvanen ja Pekonen arvioivat sen tulevan eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltäväksi syksyllä. Esitys ei koske tuomioistuinten määräämiä sakkorangaistuksia, jotka ovat koko ajan olleet muunnettavissa vankeudeksi.

Iso ratkaistava kysymys on mm. se, miten muuntorangaistuksen palauttamisen tuomat miljoonien eurojen lisäkustannukset katettaisiin. Täyttä varmuutta ei ole myöskään siitä, ehtiikö lakiesitys eduskunnan käsiteltäväksi vielä sen nykyisen kokoonpanon aikana.

– Kiireet painaa päälle ja on tosi paljon asioita vielä hoidettavana ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, mutta toivottavasti saadaan tämä asia valiokunnan käsittelyyn ennen eduskuntavaaleja, Pekonen sanoo.