EU hyväksyi tiukat Venäjän-vastaiset talouspakotteet

Pakotteet kohdistuvat rahoitusmarkkinoille, asekauppaan ja öljyteollisuuteen. Myös Yhdysvallat on lisännyt uusia kohteita pakotelistalleen.

politiikka
Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattuna Brasilian vierailunsa aikana 16. heinäkuuta 2014.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattuna Brasilian vierailunsa aikana 16. heinäkuuta 2014. Alexey Nikolsky / EPA

EU-maat hyväksyivät tiistaina uusia Venäjän vastaisia talouspakotteita. Odotettu päätös vahvistettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman van Rompuyn julkaisemassa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Pakotteet kohdistuvat ensi kertaa kokonaisiin toimialoihin: rahoitusmarkkinoille, asekauppaan ja öljyteollisuuteen.

Venäjän valtio-omisteisten pankkien pääsyä EU:n pääomamarkkinoille rajoitetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että EU-maat eivät lainaa rahaa pankeille, joista Venäjän valtio omistaa enemmistön.

Aseiden vienti ja tuonti Venäjältä kielletään. Lisäksi niin sanottujen kaksoiskäyttötuotteiden vienti sotilaskäyttäjille kielletään. Kaksoiskäyttötuotteet tarkoittavat tarvikkeita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilaallisiin tarkoituksiin.

Myös niin sanottujen arkaluonteisten teknologioiden vientiä Venäjälle rajoitetaan erityisesti öljyteollisuuden kohdalla.

Talouspakotteet tulevat voimaan torstaina.

Lisää nimiä pakotelistalle

Samalla EU päätti lisätä pakotelistalle kahdeksan henkilöä ja kolme yhteisöä, joiden katsotaan uhkaavan Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Nämä pakotteet tulevat voimaan keskiviikkona. Pakotelistalla on nyt yhteensä 95 ihmistä ja 23 yritystä tai järjestöä, joiden varoja on jäädytetty.

Van Rompuyn tiedotteen mukaan uudet pakotteet ovat vastine siihen, että Venäjä ei ole muuttanut toimintaansa Ukrainan kriisin suhteen EU:n heinäkuun puolivälissä esittämästä varoituksesta huolimatta.

– Aseiden ja taistelijoiden virta Venäjältä Ukrainaan on jatkunut. Venäjän valtion rahoittama voimakas propaganda tukee yhä aseellisten separatistien laittomia toimia, tiedotteessa sanotaan.

Pakotteiden kokonaiskesto voi olla vuosi, mutta niitä arvioidaan uudelleen kolmen kuukauden kuluttua.

Aiemmin tiistaina pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi Ylelle, että pakotteista luopuminen vaatisi Venäjältä selviä toimia Ukrainan kriisiin liittyen.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset