1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Maaseutumuseoiden haasteena kävijöiden houkuttelu

Nelimarkka-museo juhlii tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Maaseutumuseon haasteena on houkutella kävijöitä pitkänkin matkan takaa.

Kuva: YLE Keski-Suomi / Heli Kaski

Taiteilija Eero Nelimarkka perusti Nelimarkka-museon vuonna 1964 kesämuseoksi. Eero Nelimarkka hoiti museota itse ja järjesti taidekursseja lähinnä taiteilijoiksi opiskeleville. Alunperin Nelimarkan haaveissa oli perustaa kuvataidekoulu. Nelimarkan kuoleman jälkeen museota hoiti Nelimarkka-rahastosäätiö.

1980-luvulla museo siirtyi Alajärven kaupungin omistukseen. Kaupungin tehtävänä on vastata kiinteistöstä, toimintamenoista ja henkilökunnan palkkauksesta. Kokoelmat ovat suureksi osaksi Nelimarkka-rahasto säätiön.

Aluetaidemuseoksi Nelimarkka-museo nimettiin vuonna 1995. Museolehtori Anna-Kaisa Ek kertoo, ettö aluetaidemuseona Nelimarkka-museon tarkoitus on nyt tuoda esille alueen taidetta ja taiteilijoita esimerkiksi koululaisryhmille. Museossa järjestetetäänkin muun muassa työpajoja ja tapahtumia päiväkoti-ikäisille.

– Paljon panostetaan museopedagogiaan ja yleisötyöhön eri tavoin, kertoo Anna-Kaisa Ek.

Mistä saada kävijät?

Anna-Kaisa Ek sanoo, että maaseutumuseoiden haasteena on löytää kävijöitä. Jos museo ei sijaitse suuressa kaupungissa tai ole päätien varrella, voi asiakkaiden saaminen olla hankalaa. Anna-Kaisa Ek kertoo, että näyttelyiden täytyy olla tällöin todella kiinnostavia.

– Silloin jaksaa tulla pitkänkin matkan takaa, Ek kertoo.

Juhlavuoden näyttelynä Alajärvellä on Eero Nelimarkan ja hänen pojantyttärensä Riitta Nelimarkan yhteisnäyttely. Syyskuun loppuun asti kestävän juhlanäyttelyn jälkeen museo sulkee ovensa kahdeksi kuukaudeksi. Museoon rakennetaan hissi ja se avaa ovensa jälleen joulukuun alussa.

Nelimarkka-museolla nähdään syksyn aikana pohjalaisen visuaalisen taiteen kirjo. Kuva: Olli Koski/YLE

Residenssi taiteilijoille

Nelimarkka-museon alueella toimii taiteilijaresidenssi, jonka toimintaa aloiteltiin jo 1980-luvun puolivälissä, mutta säännöllisempää se on ollut 1990-luvulta lähtien. Tiloissa on työskennellyt yli 80 ulkomaista taiteilijaa, joista useimmat tulevat Ruotsista.  Kauempaa tuleville taiteilijoille alue tarjoaa maaseudun rauhaa, sillä residenssin naapurissa sijaitsee muun muassa kaksi maatilaa.

– Se on vähän jännittävämpää lähteä toiseen maahan residenssiin kuin jäädä kotimaahan. Viehätystä on, että pääsee näkemään toista kulttuuria ja uutta paikkaa, Ek kertoo.

Kotimaisia taiteilijoita residenssiin saapuvista on lähes puolet. Tällä hetkellä Nelimarkan tiloissa ahertaa kaksi taiteilijaa. Residenssitoiminta on ympärivuotista, mutta painottuu kesään. Uusien tilojen myötä kerralla taiteilijoita voidaan ottaa neljä.