Superharvinainen punahärö havaittu Kuhmoisissa

Punahärö elää vanhoissa järeissä haapapuissa, joita on Suomessa hyvin vähän. Kuhmoisten lajilöytö kertoo samalla laajemmin haavan elinympäristön tilasta.

Kotimaa
Punainen kovakuoriainen.
Noin sentin pituinen punähärö on rauhoitettu ja äärimmäisen uhanalainen kovakuoriainen.Metsähallitus

Keski-Suomessa, Kuhmoisissa, on tehty havainto äärimmäisen harvinaisesta ja uhanalaisesta kovakuoriaisesta, punahäröstä.

Laji on rauhoitettu. Aiemmin sitä on tavattu laajemmin eteläisessä Suomessa, muun muassa Vantaalla ja Mäntsälässä, mutta tätä nykyä se elää Suomessa ainoastaan kahdella alueella: Kuhmoisten Kärppäjärvellä sekä Hämeenlinnan Evolla.

Molemmat alueet ovat Metsähallituksen hoitamia suojelualueita.

- Punahäröhavainto kertoo, että harvinainen laji on säilynyt alueella ja suojelutoimet ovat tepsineet, iloitsee lajilöydön tehnyt Teemu Rintala Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista.

Punahärö toimii ympäristön tilan kuumemittarina

Punahärö elää vanhoissa järeissä haapapuissa, joita on Suomessa hyvin vähän. Haapojen uusiutumista häiritsevät kuusettuminen ja hirvien taimille aiheuttamat vauriot.

Kuhmoisten alueella on kuitenkin tyvihalkaisijaltaan lähes metriä hipovia jättiläishaapoja, jotka tarjoavat punahärön lisäksi monelle muullekin harvinaisuudelle kodin. Rintalan mukaan Kuhmoisten lajilöytö kertoo, että vaateliaan punahärön elinympäristö voi hyvin.

- Uhanalaisten lajien esiintymien löytymistä ja säilyttämistä ei pidä mieltää koskaan yhden ainoan lajin suojelutyönä. Punahärö toimii ikään kuin kuumemittarina kookasta haapaa kasvaville elinympäristöille ja paljastaa niiden tilan.

Uhanalaisten lajien esiintymien löytymistä ja säilyttämistä ei pidä mieltää koskaan yhden ainoan lajin suojelutyönä.

Teemu Rintala

Jotta punahärö voisi elää Kuhmoisissa tulevaisuudessakin, tulee haapavanhuksille syntyä jatkoa koko ajan.

Kuhmoisten Kärppäjärven haapajatkumoa on varmistettu EU:n tuella Luonnonhoito-LIFE-hankkeessa, jossa hoidetaan uhanalaista luontoa Natura 2000 -alueilla Saaristomereltä Kuusamoon. Hankkeessa hoidetaan yhteensä lähes 1 000 hehtaaria niittyjä, ketoja, puustoisia perinneympäristöjä, lehtoja ja valkoselkätikan asuttamia vanhoja lehtimetsiä.