1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Venäjä-pakotteet voivat näkyä viiveellä

EU:n Venäjä-pakotteet vaikuttavat pohjoisessa lähinnä kaivosalaan ja alalla toimiviin suunnittelutoimistoihin, uskoo Barentskeskuksen toimitusjohtaja Martti Hahl. Pohjoissuomalaiset insinööritoimistot ovat vahva toimija venäläisissä kaivosalan suurhankkeissa, joten hankkeiden rahoitusvaikeudet heijastuisivat toimistoihin viiveellä.

politiikka
Barentskeskuksen johtaja Martti Hahl ei ole toistaiseksi huolestunut Venäjä-pakotteiden vaikutuksista pohjoisessa.
Barentskeskuksen johtaja Martti Hahl ei ole toistaiseksi huolestunut Venäjä-pakotteiden vaikutuksista pohjoisessa.Yle / Karoliina Kemppainen

Pitkään Venäjällä itsekin työskennellyt Barentskeskuksen johtaja Martti Hahl uskoo, että EU:n asettamat pakotteet voivat oikeasti tepsiä – talouden ruuvien kiristyminen menee jopa arvovaltakysymysten edelle. Se, miten pakotteet vaikuttavat pohjoiseen, ei hänen mielestään kuitenkaan anna aihetta paniikkiin.

– Tällä hetkellä en näe, että niillä on mitään varsinaisia dramaattisia vaikutuksia. Kyllä tämä menee niin, että business as usual.

Pohjoisen matkailualan Hahl uskoo voivan joutua kärsimään sitä mukaa, kun tavallisten venäläisten taloustilanne heikkenee.

Suunnittelutyö voi tyrehtyä

Barentskeskuksen johtaja on tyytyväinen, että Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa 350 ihmistä työllistävät EU-rahoitteiset rajahankkeet saatiin jätettyä pakotteiden ulkopuolelle. Yrityspuolella vaikutukset osunnevat kovimmin kaivosalaan.

– Uskoisin, että kyseeseen tulevat lähinnä kaivosalan yritykset ja isot insinööritoimistot, jotka tekevät suunnittelua suurille venäläisille investointiprojekteille. Suomalaiset suunnittelutoimistot ovat erittäin päteviä esimerkiksi kaivosten koko elinkaaren suunnittelussa, ensimmäisestä lapioniskusta siihen asti, kun kaivos suljetaan. Aina ei muisteta, että me viemme paljon knowhow'ta. Kun raha loppuu, loppuu myös investointisuunnittelu, ja silloin tilanne heijastuu myös suomalaisiin toimistoihin.

Uusia kumppaneita

Ongelmiin voidaan yrittää varautua varmistamalla rahoitus. Tässä valtiovalta on jo ollut aktiivinen.

– Finnverahan on ottanut jo askeleen pyrkimällä turvaamaan isompia vientikauppoja. Suomen valtionhallinto on mielestäni toiminut tässä erittäin järkevästi, eikä tässä ole mitään syytä paniikkiin.

Lisäksi Hahl muistuttaa, ettei Venäjä suinkaan ole ainoa mahdollinen kumppani kaivosalallakaan.

– Meillä on länsirajan takana erinomaisen hyvin kasvavat taloudet. Sille samalle teknologiaosaamiselle, jota olemme vieneet Venäjälle, on erittäin suuri kysyntä myös Kiirunassa, Jällivaarassa ja Norjan puolella.

Lue seuraavaksi