Varo sääilmiötä! "Turhiksi koettuja varoituksia mahdollisimman vähän"

Alituiset säävaroitukset saattavat ärsyttää. Jos varoituksille on liian tiukat rajat, jää varoittamatta ilmiöistä, joista voi olla haittaa, sanoo ylimeteorologi Markku Seppänen.

sää
Säävaroituksia
Yle Uutisgrafiikka

Ilmatieteen laitoson varoittanut viime aikoina lukuisista erilaisista sääilmiöistä, niin tukalasta helteestä kuin ukkoskuuroista. Jatkuva säästä varoittaminen herättää toisissa närkästystä.

Lain mukaan Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tuottaa sää- ja meripalveluita yleisen turvallisuuden liikenteen, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Esimerkiksi kesähelteistä ja talven kovista pakkasista varoitetaan, koska niistä voi aiheutua terveysongelmia riskiryhmille.

Ilmatieteen laitoksen yhteyspäällikön Markku Seppäsen mukaan varoitusten avulla sekä terveydenhuolto että ihmiset osaavat varautua tuleviin sääolosuhteisiin ja siten mahdollisesti vähentää säätilanteen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja.

– Sille ei sinänsä voida mitään, että esimerkiksi puita kaatuu tai sairaat ihmiset kärsivät kuumuudesta. Mutta jos ihminen on miettinyt etukäteen mitä pitää tehdä, jos tilanne kehittyy vaaralliseksi, toiminta on rationaalisempaa, ylimeteorologi Seppänen sanoo.

Seppäseltä löytyy ymmärrystä niille, jotka hämmästelevät säävaroitusten suurta määrää. Hän muistuttaa, että säähän liittyviä riskejä ei voida yksilöidä.

– Varoitusrajat on pyritty asettamaan niin, että turhiksi koettuja varoituksia tulisi mahdollisimman vähän eli kun annetaan varoitus, uhka olisi todellinen.

– Meidän pitää olla herkkänä, että löydetään oikeat tasot varoitustoiminnalle. Jos varoituksia tulee liian herkästi, vaikuttavuus kärsii. Jos taas on liian tiukat rajat, jää varoittamatta ilmiöistä, jotka kuitenkin aiheuttavat vahinkoja, Seppänen pohtii.

"Kaupunkilaisten huomio vaikeampi herättää"

Ilmatieteen laitos alkoi varoittaa aiempaa useammasta sääilmiöstä vuonna 2011. Tuolloin valikoimaan tulivat varoitukset meriveden korkeudesta, aalloista, hellejaksoista ja pakkasesta. Käyttöön otettiin myös ennakkovaroitukset, joilla varoitetaan vaarallisista sääilmiöistä 2–5 vuorokautta ennen.

Osa varoituksista, kuten metsäpalovaroitus, on käytössä vain osan aikaa vuodesta, osaa taas annetaan ympäri vuoden.

Jos varoituksia tulee liian herkästi, vaikuttavuus kärsii.

Markku Seppänen, Ilmatieteen laitoksen yhteyspäällikkö

Siitä, onko sääilmiöistä varoittaminen lisääntynyt viime vuosina, ei ole tilastoitua tietoa. Määrällisesti selkein lisäys on tullut Seppäsen mukaan juuri siitä, että yhä useammasta ilmiöstä varoitetaan.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen kävijämääristä havaitsee, että valtaosalle sivuilla vierailijoista riittää paikallissääsivulla oleva informaatio.

– Siellä toki mainitaan, että mitä säävaroituksia paikkakunnalla on voimassa, mutta olisi tietysti suotavaa tarkistaa varoitusten yksityiskohdat varoituskarttasivulta, Seppänen sanoo.

– Toisaalta varoituksista kerrotaan verkkosivujemme lisäksi myös radion ja tv:n sääennusteissa.

Seppänen arvelee, että esimerkiksi ukkos- ja myrskyvaroituksiin kiinnitetään tarkemmin huomiota haja-asutusalueilla kuin kaupungissa.

– Haja-asutusalueella varoitus nousee eri arvoon, kun esimerkiksi myrskyllä voi olla vaikutusta teillä kulkuun ja sähköihin. Joidenkin myrskytuhojen korjaaminen voi kestää pitkään. Kaupungissa asuvien huomiota varoituksia kohtaan on vaikeampi herättää, koska heille sääilmiöillä voi olla vähemmän vaikutusta, Seppänen pohtii.

Tukalasta helteestä varoitettiin ensi kertaa

Valtaosassa säävaroituksissa on käytössä kolme eri vaaratasoa. Seppäsen mukaan voi sanoa, että alimman vaaratason varoitusta annetaan yleensä vuosittain, kun taas ylimmän vaaratason varoitukset ovat harvinaisia ja silloin yleensä liikutaan hyvin poikkeuksellisissa taikka ennätyksellisissä olosuhteissa.

Erittäin tukalan helteen varoitus annettiin heinäkuussa ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun hellevaroitukset otettiin käyttöön vuonna 2011. Erittäin tukala helle on hellevaroitusten keskimmäinen vaarataso.

Hellevaroitusten alin vaarataso on tukala helle, jolloin päivän maksimilämpötila on 27 astetta ja minimilämpötila 14 astetta.

– On äärimmäisen huono kesä, jos tukalan helteen raja ei rikkoonnu jollain paikkakunnalla. 30 astetta ei ole Suomessa enää mikään harvinaisuus. Välillä toki saamme kokea myös epävakaisia ja viileitä kesiä, Seppänen toteaa.

Merelle taas annetaan myrskyvaroituksia Seppäsen mukaan pääsääntöisesti joka vuosi, muttei kovin monena päivänä vuodessa. Kyseessä on merelle annettavien tuulivaroitusten keskimmäinen vaarataso.

Suomessa on luontaisesti suuria säävaihteluja eri vuodenaikoina ja vuosina.

– Jos on pääsääntöisesti kuivan tyyppinen kesä, sadevaroituksia tulee vähän. Sateisena kesänä niitä voi tulla vaikka monena päivänä peräkkäin.

Suuri vaihtelu pätee myös sääennätyksiin. Toiset ennätykset pysyvät voimassa vuosikymmeniä, kun taas toiset voivat rikkoutua useita kertoja lyhyen ajan sisällä.

Varoitus

Vaarataso 1

Vaarataso 2

Vaarataso 3

Helle

Tukala helle: päivän
max. 27 °C,
min. 14 °C

Erittäin tukala helle:
päivän max.
30 °C, min. 18 °C

Äärimmäisen tukala helle:päivän max.
35 °C,
min. 20 °C

Pakkanen *

-20 / -25 / -30 astetta

-30 / -35 / -40 astetta

-35 / -40 / -45 astetta

Ukkospuuskat

15 m/s

25 m/s

30 m/s

Pitkäkestoinen
runsas sade

50 mm/vrk

70 mm/vrk

120 mm/vrk

Lyhytkestoinen
rankka sade

20 mm/h

30 mm/h

45 mm/h

Tuulivaroitus merelle **

Kovan tuulen varoitus: tuulennopeuden 10 min
keskiarvo 14–20 m/s

Myrskyvaroitus:tuulennopeuden 10 min keskiarvo 21–32 m/s

Hirmumyrskyvaroitus:
Tuulennopeuden 10 min
keskiarvo yli 32 m/s

Tuulivaroitus maa-alueille ***

Tuuli on puuskissa
laaja-alaisesti yli 20 m/s

Tuuli on puuskissa laaja-alaisesti
yli 25 m/s

Tuuli on puuskissa
laaja-alaisesti yli 30 m/s

Raju ukonilma

Tuuli on ukkospuuskissa
yli 15 m/s

Tuuli on ukkospuuskissa
yli 25 m/s

Tuuli on ukkospuuskissa
yli 30 m/s

Aallokko

2,5 metriä

4 metriä

7 metriä

  • Kireän pakkasen varoituksissa kaikkien vaaratasojen alimmat lukemat koskevat maan eteläosia, keskimmäiset maan keskiosia ja korkeimmat maan pohjoisosia.

** Merelle voidaan antaa myös huomautus veneilijöille: tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvo on 11–13 m/s tai voimakkaita on puuskia. Varoitus on käytössä vain kesäaikaan 1.5.–31.10.

*** Maa-alueilla voidaan antaa myös tuulivaroitus sisävesille_:_ tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvo on vähintään 10 m/s tai tuuli on puuskaista. Varoitus on käytössä vain 1.5.–31.10.

Taulukon lähde: Ilmatieteen laitos