Venäjä-tuntija: Ukrainan sotaa ei Hartwall Areenalla käydä

Venäjän ja lännen suhde on nyt kireämpi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet eivät kuitenkaan tavallisten venäläisten arjessa näy, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

Aamu-tv
Suimi-Venäjä -seuran puheenjohtaja Paula Lehtomäki ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.
Suomi-Venäjä -seuran puheenjohtaja Paula Lehtomäki ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen aamu-tv:n vieraina.

EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ovat kansainvälisessä politiikassa uusi ilmiö, arvioi Helsingin yliopiston Venäjän-tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen Ylen aamu-tv:n haastattelussa torstaina.

– Ei edes kylmän sodan aikana ollut tällaisia henkilöihin kohdistuvia pakotteita. Dramaattisimmissakin käänteissä toisen osapuolen johdon tapaamista ja yhteyksien ylläpitämistä ei kyseenalaistettu tällaisilla toimilla. Emme oikein tiedä mitä tämä käytännössä tarkoittaa, Kivinen sanoi.

Venäjän eliitin on hänen mukaansa vaikea lähteä kulkemaan nyt vastavirtaan ja ilmaista, että pakotteista olisi haittaa tai että ne pitäisi ottaa todesta.

– On helpompi naureskella ja sivuuttaa ne ja ottaa asia amerikkalaisten ja eurooppalaisten väärinymmärryksenä.

Suomi-Venäjän seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk.) arvioi, että pakotteet vaikuttavat Venäjän talouteen eniten epäsuorasti.

– Kyllä nämä sillä tavalla vaikuttavat investointi-ilmapiiriin Venäjällä, että Venäjän talouteen kohdentuva vaikutus tullee vahvistumaan, Lehtomäki arvioi.

Keskiviikkona EU:n pakotelistalle joutui myös Helsinki Areenan omistaja, liikemies Arkadi Rotenberg.

– Ei varmaan Ukrainan sotaa Hartwall Areenalla käydä eikä lopeteta, kyllä ne on aika eri todellisuutta, Markku Kivinen sanoi.

Liittolaisia ja rahoitusta muualta?

Pakotteiden poliittiset vaikutukset riippuvat Kivisen mukaan siitä, miten kauan Ukrainan aselevon aikaansaaminen kestää.

– Jos Ukrainan epävakaa tilanne jatkuu vuoden tai pari, Venäjä suuntautuu hakemaan liittolaisia ja rahoitusta sieltä mistä se on mahdollista, esimerkiksi Kiinan suunnalta, ja puolustusteollisuutta pyritään vahvistamaan Venäjän sisältä, Kivinen sanoi.

Tavallisia ihmisiä pakotteet eivät Kivisen ja Lehtomäen mukaan vielä kosketa.

– Pitää muistaa, että tapahtumien todellisuus on Venäjältä päin katsottuna hyvin toisenlainen kuin täältä Euroopasta katsottuna. Toistaiseksi (ulkoinen uhka) on vain vahvistanut vallan asemaa, Paula Lehtomäki arvioi.

Putinin asema on kuitenkin heikentynyt opposition liikehdinnän takia viime vuosina, Kivinen huomautti.

– Sillä on monia syitä venäläisen yhteiskunnan isoissa ongelmissa, jotka ovat ennen kaikkea tällaisia elämän ennustamattomuuteen ja epävarmuuteen liittyviä sosiaalisia tekijöitä ja tyytymättömyytä ylhäältä tulevaan epädemokraattiseen tapaan hoitaa vallan siirtymistä, hän arvioi.

Pakotteilla EU pyrkii kuitenkin vaikuttamaan Ukrainan kriisiin, ei horjuttamaan Putinin asemaa, Lehtomäki sanoi.

Huomio Ukrainan kriisin ratkaisuun

Lehtomäen mukaan pakotekeskustelu vie huomiota itse asiasta eli Ukrainan kriisin ratkaisusta.

– Nyt me vain fokusoimme kaiken voimamme tämän vastakkainasetteluun kiristämiseen. Nyt pitäisi mennä pirttiin ja neuvotella niin kauan, että valkoinen savu nousee, Lehtomäki sanoi.

Tilanne vaikuttaa nyt dramaattiselta, mutta jos Ukrainan aseellinen konflikti saadaan väistymään, niin normaalin tilanteeseen voidaan palata nopeasti, Markku Kivinen arvioi.

– Viime kädessä on kyse Venäjän asemasta Euroopasta. Se on suljettu eurooppalaisen integraation ja puolustusjärjestelyjen ulkopuolelle. Se on iso kysymys, kuinka pitkälle tästä vastakkainasettelusta voidaan mennä, Kivinen sanoi.