Maakaasu on Venäjä-pakotteiden kova ja viimeinen kortti

Jos EU haluaisi tehdä Venäjän olon erittäin tukalaksi, yksi vahvimmista aseista olisi maakaasun tuonnin rajoittaminen. Tutkijat eivät silti usko EU:n tarttuvan maakaasu-pakotteisiin. Mikä tekee juuri maakaasusta terävän aseen ja miksi EU ei käytä sitä?

Kotimaa
Helsingin Energian Vuosaaren maakaasuvoimala, jonka edessä on kasvuston päällystämiä kivihiilikasoja.
Yli puolet Helsingin energialaitoksissa käytetystä polttoaineesta on maakaasua, jota saa vain Venäjältä. Vuosaaren kaasuvoimalan viereen on kasattu kivihiiltä varmuusvarastoon.Yle / Petteri Juuti

Venäjän kipupiste on energiavienti, joka kattaa maan budjetista noin puolet. EU:n viimeisimmät pakotteet vaikeuttavat jonkin verran uusien energiavarojen etsintää, mutta huomattavasti väkevämpi isku olisi rajoittaa suoraan polttoaineiden ostoa Venäjältä.

– Jos tähän rahavirtaan vaikutetaan, sillä on ainakin pidemmällä aikavälillä varmasti vaikutusta myös Venäjän harjoittamaan politiikkaan, arvioi Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Venäläiselle öljylle löytyy muitakin ostajia, kaasulle ei

Maakaasu olisi aseena äärimmäisen vahva.

Pami Aalto

Energiavienti tarkoittaa erityisesti öljyn ja maakaasun myyntiä. Venäjän budjetin kannalta öljy on näistä huomattavasti tärkeämpi, mutta luistavat maailmanmarkkinat söisivät EU:n öljyboikotilta pahimman terän.

– Jos Eurooppa ei osta venäläistä öljyä niin Venäjä voi myydä sitä muualle. Öljyn maailmanmarkkinapalikat vain loksahtavat uusille asemille, Tynkkynen uskoo.

Venäjän maakaasukauppa on pitävämmin eurooppalaisissa käsissä. Suuri osa kaasuputkista kulkee Eurooppaan ja Kiinan-kauppa on vasta sopimus.

– Se olisi aseena äärimmäisen vahva, arvioi professori Pami Aalto, joka on Venäjän energia-asiantuntija Tampereen yliopistosta.

"Viimeinen ase, johon kajotaan"

Molemmat tutkijat pitävät silti erittäin epätodennäköisenä, että maakaasurajoituksia otettaisiin käyttöön.

– Se olisi aseena tavallaan kuin ydinase. Se vahingoittaa laajamittaisessa käytössä molempia osapuolia hyvin paljon. Kaasukaupan rajoittamisella on melko välittömiä vaikutuksia kummallekin osapuolelle. Puhutaan muutamista kuukausista, Euroopassa varmuusvarastojen ja Venäjällä käteisen riittämisestä, sanoo Tampereen yliopiston Aalto.

– Se on varmaan viimeinen ase, johon kajotaan, koska siinä on kyse vahvasta keskinäisriippuvuudesta, sanoo Aleksanteri-instituutin Tynkkynen.

Euroopan vaikutusaikomukset menivät mönkään

EU:n energiapaletti ei yksinkertaisesti pysy kasassa ilman Venäläistä maakaasua.

Pami Aalto

Tynkkysen mukaan nykytilanne on ristiriidassa sen kanssa, mihin Eurooppa on pyrkinyt. Alun perin ideana oli – taloudellisen hyödyn lisäksi – solmia kaasuputkilla niin vahva side silloiseen Neuvostoliittoon, että eurooppalaiset pystyisivät vaikuttamaan itänaapurin kehitykseen. Nyt EU kovistelee Venäjän Ukraina-politiikkaa, mutta pitää maakaasukortin syvällä taskussa.

– Tässä kriisissä on kyllä havaittu, että Eurooppa näyttäisi olevan enemmän riippuvainen venäläisestä kaasusta, kuin Venäjä eurooppalaisista markkinoista. Vaikka paperilla asia on juuri päinvastoin, sanoo Tynkkynen.

Tynkkynen arvioi, että kaasun Euroopan-vienti on Venäjälle tärkeämpää kuin venäläiskaasun tuonti Euroopalle. Euroopalla on jo nyt myös muita kaasun toimittajia, kuten Norja ja Afrikka ja nesteytetyn maakaasun yleistyminen laajentaa mahdollisuuksia entisestään.

Helsinki voisi korvata venäläiskaasun kalliimmalla öljyllä

Kyllä mentäisiin sitten hyvin tiukoille

Ari Joona

Pääkaupunkiseutu on hyvä esimerkki venäläisen maakaasun tärkeydestä. Viime vuonna yli puolet helsinkiläisissä laitoksissa palaneista polttoaineista oli maakaasua. Sitä saa ainoastaan Venäjältä tulevasta kaasuputkesta.

Maakaasun toimitusriskit on otettu huomioon lailla, jonka mukaan laitosten on tultava toimeen myös ilman. Helsingin Energian kaikki maakaasulaitokset käyvät tarvittaessa myös öljyllä.

– Keinoja on jonkin verran ja lämpöä ja sähköä pystytään toimittamaan asiakkaille [ilman maakaasua]. Mutta kyllä mentäisiin sitten hyvin tiukoille. Se kävisi kalliiksi ja toisihan se aika lailla poikkeavan rutiinin, sanoo yksikön päällikkö Ari Joona Helsingin Energiasta.

"Euroopalla ei ole korvaajaa venäläiskaasulle"

Pami Aalto ei usko, että Venäläisen maakaasun korvaaminen muiden maiden kaasulla onnistuisi koko EU:n alueella.

– Edes lähivuosikymmeninä EU:n energiapaletti ei yksinkertaisesti pysy kasassa ilman Venäläistä maakaasua. Näissä määrissä korvaavia toimittajia ei löydy Norjasta tai Pohjois-Afrikasta, jotka eivät pysty juuri nostamaan tuotantoaan. Lähi-idässä olisi lisää kapasiteettia, mutta siellä tulevat kustannukset vastaan. Isoimmat varannot on Irakissa ja Iranissa, jotka ovat hyvin hankalia kauppakumppaneita monessa suhteessa, sanoo Aalto.

Aalto arvioi, että vaikka toimittajia löytyisi, nesteytetyn maakaasun purkuterminaaleja on liian vähän ja maiden väliset siirtoverkot riittämättömät.

Ei missään kannata lähteä ajattelemaan, että maakaasu olisi huono energialähde.

Veli-Pekka Tynkkynen

Maakaasun korvaaminen muilla polttoaineilla ei sekään onnistu EU:n mittakaavassa. Ensinnäkin verrattain matalapäästöisen maakaasun korvaaminen muilla uusiutumattomilla polttoaineilla romuttaisi ilmastotavoitteet. Toiseksi se kävisi kalliiksi.

– Jos puhutaan koko Venäjältä tulevan kaasun korvaamisesta muilla polttoaineilla, niin aiheutetaan huikeita paineita öljyn, kivihiilen ja muiden energiahyödykkeiden maailmanmarkkinoille. Silloin pitäisi löytyä todella paljon korvaavia tuotteita ja se on kyllä epätodennäköistä ilman että hinnat nousevat pilviin, Aalto arvioi.

Hyvän polttoaineen tuontia monipuolistetaan

Poliittisista ongelmista huolimatta Aleksanteri-instituutin professori pitää maakaasua hyvänä polttoaineena.

– Ei missään nimessä kannata lähteä ajattelemaan, että maakaasu olisi huono energialähde pitkällä aikavälillä sen takia, että siihen liittyy tällä hetkellä tietynlaisia riippuvuuksia. Siihen liittyy esimerkiksi niin paljon positiivisia ympäristövaikutuksia kivihiileen verrattuna. Kun Suomi saa rakennettua nesteytetyn maakaasun sataman omalle maaperälleen tai yhdistettyä sen Eurooppaan Viron kautta, se tekee tilanteesta ihan uudenlaisen. Vaikka meidän kaasusta tulisi edelleen suuri osa putkien kautta Venäjältä, se mahdollisuus että tämä voidaan korvata nesteytetyllä maakaasulla, on tietysti hyvä vipuvarsi Suomelle. Tämä on varmasti se suunta johon Suomi ja koko Eurooppa on menossa, arvioi Tynkkynen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Näytä lisävalinnat