Kaikki talviolympialaisista!

Suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa yksin ja tietokoneiden parissa

Ajankäyttötutkimusten mukaan suomalaiset myös käyttävät vapaa-aikaansa enemmän liikuntaan kuin monet muut eurooppalaiset. Lisäksi sosiaalisella medialla saattaa olla kasvava rooli tulevissa ajankäyttötutkimuksissa.

tiede

Uusimpien ajankäyttötutkimusten mukaan suomalaisten yksinolo on lisääntynyt. Samalla suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa tietokoneiden parissa.

– Jos vapaa-aikaa katsotaan, niin tietokoneethan ovat tässä runsaan kymmenen vuoden aikana lyöneet läpi. Se näkyy varsinkin nuorten vapaa-ajankäytössä. Sen on voinut tietysti arvatakin, mutta ajankäyttötutkimuksessa sitä mitataan ihan minuutteina, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen.

Ajankäyttötutkimuksissa ihmisten yksinoloa mitataan valveillaoloajasta. Vuosina 1999–2000 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset viettivät vuorokaudessa valveillaoloajastaan noin kuusi tuntia yksin.

Kymmenen vuotta myöhemmin vuosina 2009–2010 tehdyn tutkimuksen mukaan tulos oli noin seitsemän tuntia.

Tuntimäärät ovat keskiarvoja, jotka on mitattu yli 10 vuotta täyttäneeltä väestöltä. Yksinolon on arveltu lisääntyneen muun muassa väestörakenteen muutosten takia, sillä esimerkiksi yksineläviä on aiempaa enemmän.

– Siihenkin on varmasti tietotekniikka yhtenä syynä. Perheissä on sekä vanhemmilla että lapsilla omat kännykät ja tabletit. Kotona ehkä ollaan samaan aikaan, mutta on vetäydytty omiin oloihin tai huoneisiin. Sekin katsotaan yksinoloksi ajankäyttötutkimuksissa, Pääkkönen kertoo.

Sosiaalinen media avuksi tutkimuksiin?

Suomalaiset viettävät vuorokaudessa vapaa-ajastaan keskimäärin noin 40 minuuttia tietokoneiden parissa. Vielä kymmenen vuotta sitten sama mitattu keskiarvo oli 11 minuuttia.

– Sosiaalinen elämä ja sosiaalisuus ovat muuttuneet ja tulevat vielä muuttumaan. Eihän sosiaalisen median välineistä pysty edes sanomaan, millaisia ne ovat vaikka viiden vuoden päästä. Uskoisin, että tässä tapahtuu isoja muutoksia lähiaikoina, Pääkkönen sanoo.

Vapaa-aikaa käytetään Suomessa liikunnallisesti enemmän kuin monessa muussa eurooppalaisessa maassa.

Iiris Niemi, erikoistutkija

Ajankäyttötutkijat seuraavat sosiaalista mediaa mielenkiinnolla, koska siitä voi olla tutkijoille yllättävää hyötyä. Monet raportoivat tekemisiään sosiaalisessa mediassa esimerkiksi liikuntasovellusten avulla minuutilleen.

– Tutkimusmenetelmänä sitä ei ole vielä käytetty, mutta tulevaisuudessa tullaan varmasti käyttämään. Se saattaa jopa auttaa ajankäyttötutkimusta. Kun ihmiset tottuvat kirjaamaan tekemisiään sosiaalisessa mediassa, se on vähän kuin vastaamista tutkimukseen, Pääkkönen sanoo.

Suomalaiset kotitöiden "esikuvia" Etelä-Euroopassa

Ajankäyttötutkimuksen kansainvälisen IATUR-järjestön konferenssi järjestettiin Turussa 30.7.–1.8. Konferenssiin osallistuu asiantuntijoita muun muassa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista kaikkialta maailmasta.

Suomalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana EU:n tekemissä eurooppalaisissa ajankäyttötutkimuksissa.

Eihän sosiaalisen median välineistä pysty edes sanomaan, millaisia ne ovat vaikka viiden vuoden päästä.

Hannu Pääkkönen, Tilastokeskuksen erikoistutkija

– Suomessa naiset tekevät työpäivää ihan toisella tavalla kuin esimerkiksi eteläeurooppalaisissa maissa. Meillä työelämä ei keskeydy, kun lapset kasvavat pikkuisen. Vapaa-aikaa käytetään Suomessa liikunnallisesti enemmän kuin monessa muussa eurooppalaisessa maassa, sanoo ajankäyttöä tutkinut Iiris Niemi.

Nyt jo eläkkeelle jäänyt erikoistutkija Iiris Niemi on ensimmäisten joukossa tuonut ajankäyttötutkimuksen aikoinaan Suomeen.

– Meillä myös jaetaan kotityöt tasaisemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Kaikki Pohjoismaat käyttäytyvät tässä omalla tavallaan verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin. Meitä jopa pidetään tietyllä tavalla esikuvinakin tuolla etelässä, Niemi kertoo.

Tasa-arvon oletetaan lisääntyvän entisestään

Ensimmäinen ajankäyttötutkimus tehtiin Suomessa 35 vuotta sitten. Siitä lähtien kaikissa tutkimuksissa sukupuolten tasa-arvoistuminen on lisääntynyt. Perinteisesti miehet ovat tehneet enemmän ansiotöitä ja naiset kotitöitä, mutta vuosien saatossa tilanne on tasoittunut jatkuvasti.

– Siinä on tapahtunut hyvin paljon muutosta, että on todella tiedostettu, että ihmiset tekevät kahta erityyppistä työtä kotona ja työpaikalla. Aiemmin kotona tehtävät työt olivat jotenkin näkymättömiä. Ajankäyttötutkimuksissa on saatu selville, miten rasittuneita ihmiset olivat tehdessään pidempää työaikaa vielä joskus 70-luvun loppupuolella, Iiris Niemi sanoo.

– Kaikissa tutkimuksissa tasa-arvo on pikkuisen lisääntynyt. Voi olettaa, että se jatkuu myös tulevaisuudessa, Hannu Pääkkönen sanoo.